Voiko olympiavoiton syödä? – Suomalainen huippuosaaminen näkyy ravintola-alalla 

Matkailu- ja ravintola-alalla on tuhansia työpaikkoja avoinna. Suomessa on ravintola-alan huippuosaajia, mutta tarvitsemme heitä lisää. Tekoäly ja digitalisaatio eivät tule viemään työpaikkoja aloilta, joilla tarvitaan luovuutta, kädentaitoja ja palveluhenkisyyttä. 

Elokuun työllisyys- ja työttömyysluvut eivät hurraa-huutoja herätä. Työttömien työnhakijoiden määrässä on heinäkuuhun verrattuna kasvua, kun tarkastellaan kausitasoitettuja lukuja. Työttömiä työnhakijoita oli elokuussa kausivaihtelu huomioiden 292 000.  
 
Avointen työpaikkojen määrä on niin ikään pudonnut huomattavasti vuoden 2022 kevään ennätysluvuista. Toisaalta työvoiman saatavuuden ongelmat ovat sitä myötä monilla toimialoilla helpottaneet. Työpaikkoja on kuitenkin edelleen tarjolla, etenkin sote-alalla, varhaiskasvatuksessa ja matkailu- ja ravintola-alalla.   
 
Matkailu- ja ravintola-alalla on tälläkin hetkellä tuhansia työpaikkoja avoinna, vaikka kaikki avoimet pestit eivät tarjoakaan vakituista kokoaikatyötä. Lapin matkailusesonki on alkanut. Vaikka rohkeat yrittäjät ovat lisänneet majoituskapasiteettia vuosi vuodelta, turistimatkat Lappiin ovat silti lähes loppuunmyytyjä – eikä millään pilkkahinnalla. Nyt tarvitaan huippuosaajia vieraanvaraisuutemme osoittamiseksi.

Maailman huippuosaajat löytyvät Suomesta 

Pariisin olympialaiset on herättänyt paljon keskustelua suomalaisten heikosta menestyksestä yleisurheilussa. Suomen saldo Pariisista oli neljä kultaa himmeämpää mitalia ja kuusi pistesijaa. Kuuden mitalin tavoite jäi siis haaveeksi. Sen sijaan liian vähälle huomiolle ovat jääneet Suomen saamat kaksi kultamitalia Culinary Olympicsissa tämän vuoden helmikuussa Saksassa. Kultamitalit tulivat sekä fine dining että community catering -lajeissa.  
 
Culinary Olympicsia on järjestetty viime vuosisadan alusta lähtien neljän vuoden välein. Tänä vuonna kisoihin osallistui yli 20 maata ja yli 200 kilpailijaa eri maanosista. Suomi vei potin kotiin kunnianhimoisimmissa lajeissa. Suomen taakse jäivät monet eturivin kulinaari-maat, kuten Ranska, Sveitsi, Ruotsi, Norja ja Tanska. Voittoa ei hankittu suurella kisabudjetilla, vaan taidolla, intohimolla ja täydellisellä joukkuehengellä. Joukkuehenki tarkoittaa sitä, että kaikki joukkueen jäsenet ovat yhtä tärkeitä, vaikka eri tehtävissä.

Kestävyysajattelu trendaa myös gastronomiassa 

Tuomaristossa istuvat alan huiput, ja kilpailun säännöt ovat hyvin tiukat ja viitoittavat tulevaisuuden trendejä – erityisesti taloudellisen ja ekologisen kestävyyden periaatteita. Maku ratkaisee, sillä tuomaristo maistelee annokset sokkona. Pröystäilystä ei ole tietoakaan. Ruoka-annosten maku on vain yksi, vaikkakin tärkein kriteeri. Ruokahävikin minimointi, siisteys ja hyvä hygienia tuovat myös pisteitä. Yhdelle ruoka-annokselle määrätään enimmäiskustannus ja ravintosisältö. Ateriat koostetaan pääasiassa kasviksista.  
 
Joukkueille annetaan vuosi aikaa suunnitella tietyt ehdot täyttävä menu. Joukkueet myös hankkivat raaka-aineensa itse. Tässä Suomen puhdas luonto ja sen kasvattamat omintakeiset, aidot maut antavat etumatkaa verrattuna moniin muihin. Makuja ei mausteta tai liuoteta pois.   
 
Miksi suomalaiset voittivat lajissa, joka ei oikopäätä kuulosta vahvuudeltamme maailmankarkeloissa?

Hioutunut tiimi, määrätietoisuus ja väsymätön työ 

Olympiavoitot eivät tulleet sattumalta Suomeen. Sitä varten joukkueet tekivät valtavasti valmistelevaa työtä parin-kolmen vuoden ajan tähdäten parhaimpaan suoritukseen. Sparrausta tarjosivat edellisten kisojen konkarit.

Menestys on loistelias esimerkki huippuosaamisesta ja huippuosaajista. Huippuosaajia on kaikilla ammattialoilla. Tunnusmerkki on huippulaatuinen työn jälki. Tekoäly ja digitalisaatio eivät tule viemään työpaikkoja aloilta, joilla tarvitaan luovuutta, kädentaitoja ja palveluhenkisyyttä.

Ravintola-alan tilanne on haastava 

Vaikka Lapissa tilanne on suhteellisen hyvä, ravintola-ala kokonaisuutena on nyt heikommassa tilanteessa kuin ennen koronavuotta. Kustannukset ovat nousseet eikä kysyntä ole täysin palautunut. Kuluttajien kukkaronnyörit ovat tiukemmalla heikentyneen ostovoiman vuoksi. Turisteja ja kotimaisia ravintolavieraita on kaikkiaan ollut liian vähän. Monet ravintolat ovat joutuneet laittamaan pillit pussiin. Alalla on myös työttömyyttä. 

Tilastoistamme selviää, että alalla vallitsee työvoiman ja työpaikkojen kohtaanto-ongelma. Esimerkiksi tarjoilijoille ja kokeille on edelleen kysyntää samaan aikaan kun ammattitaitoista työvoima olisi tarjolla. Monilla alueilla työn ja tekijöiden kohtaanto-ongelmat ovat pahentuneet. Alueellinen kohtaamattomuus on vain yksi syy tilanteeseen.

Hyvät ajat koittavat vielä

Matkailu- ja ravitsemusala on jatkuvassa murroksessa. Talouden suhdanne heittelee alaa voimakkaasti, mutta toisaalta pakottaa myös uudistumaan. Toivoisin, että olympia-menestys poikisi alalle lisää työvoimaa, sillä noususuhdanteen koittaessa taas tarve on suuri. Tälläkin hetkellä jopa Michelin-ravintoloissamme on pulaa työvoimasta.  
 
Onnittelut vielä kerran Suomen kultamitalijoukkueille!

Elina Pylkkänen, alivaltiosihteeri