Ydinenergialain uudistus toisi ydinlaitossääntelyn nykypäivään ja sujuvoittaisi uusien ydinenergiainvestointien valmistelua

Valtioneuvosto lähetti 12.3.2026 eduskunnalle hallituksen esityksen uudeksi ydinenergialaiksi. Lain kokonaisuudistuksen myötä nykyinen laki kumottaisiin ja samalla muutettaisiin 14 muuta lakia, muun muassa säteilylakia ja rikoslakia. Perusteellisesti valmistellussa hallituksen esityksessä on yli 550 sivua. Lainsäädännön arviointineuvoston tammikuussa 2026 antaman lausunnon mukaan ydinenergialain kokonaisuudistus on hyvin valmistelu.

Uudistuksen ensisijaisina tavoitteina on pitää ydinenergian käyttö yhteiskunnan kokonaisedun mukaisena, huolehtia toiminnan turvallisuudesta ja Suomessa syntyvän ydinjätteen vastuullisesta hoitamisesta. Samalla halutaan varmistaa, ettei ydinenergian käyttö edistä ydinaseiden leviämistä ja että Suomi noudattaa EU-sääntelyä ja kansainvälisiä ydinalan velvoitteitaan. 

”Suomi tarvitsee aina ydinenergian kaltaista hiilivapaata, edullista ja toimitusvarmaa energiaa. Tällä uudistuksella varmistamme, että sen sääntely mukautuu erilaisiin teknologiavaihtoehtoihin ja teknologian kehitykseen. Samalla mahdollistetaan erilaiset ydinlaitoshankkeiden toteuttamiskonseptit ja parannetaan hankekehittäjien kannalta riskienhallintaa, ydinlaitoksiin liittyvää investointivarmuutta sekä parannetaan rahoituksen saamista investointeihin”, toteaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.

”Uudistuksen myötä luomme selkeän, ajantasaisen ja johdonmukaisen ydinenergialainsäädännön, joka sovitetaan yhteen muun sääntelyn kanssa. Selkeytämme myös viranomaisrooleja, kevennämme tarpeettoman yksityiskohtaista teknistä sääntelyä ja vahvistamme valvonnan edellytyksiä niin turvallisuuden, huoltovarmuuden kuin ydinmateriaalivalvonnankin näkökulmasta” ministeri Multala painottaa. 

Uusi laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2027, mikä mahdollistaisi alan toimijoille esimerkiksi periaatepäätöksen hakemisen uudistetuin säännöin vielä tällä hallituskaudella.

Ydinenergialaissa säädettäisiin ydinmateriaalivalvonnasta, ydinlaitoksista, ydinaineiden ja ydinjätteiden kuljetuksesta, ydinjätehuollosta ja ydinaineiden talteenottolaitoksista sekä muusta ydinenergian käytöstä. Ydinenergialaki sääntelee kattavasti ydinalan toimintaa, mutta siinä on huomioitu pienydinvoimalat (SMR) esimerkiksi lupamallin kehittämisen kautta. Lisäksi uudistukseen kytkeytyvä Säteilyturvakeskuksen määräysten uudistus huomioi pienydinvoiman monin tavoin.

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on vahvistaa Suomen asemaa houkuttelevana investointikohteena ydinenergian tuotannolle ja uusien laitosten rakentamispaikkana. Tässä tarkoituksessa tavoitteena on nopeuttaa ydinlaitoshankkeiden etenemistä, sekä lisätä hankkeiden kustannustehokkuutta ja ennustettavuutta, jotta uusien laitosten rakentaminen olisi sujuvampaa.

Tavoitteena on myös luoda teknologianeutraali ja riskitietoinen sääntelykehikko, joka huomioi erilaisten ydinlaitosten ominaisuudet, sijaintivaihtoehdot ja riskitasot oikeasuhtaisesti. Käyttöön otettaisiin joustavampia hyväksymis-, lupa- ja lausuntomenettelyjä, jotka helpottaisivat  laitosratkaisujen monistamista ja erilaisten toteutusmallien hyödyntämistä laitoksen koko elinkaaren ajan. Samalla uudistus tukisi uusien ydinenergiaratkaisujen, kuten pienten modulaaristen reaktoreiden (SMR), käyttöönottoa ja mahdollistaisi laitosten sijoittumisen lähemmäs energiankäytön kohteita. 

Lupajärjestelmää kevennettäisiin erityisesti hankkeiden alkuvaiheessa, jotta valmistelua voitaisiin viedä eteenpäin joustavammin ja hankeriskejä hallita paremmin turvallisuustasosta tinkimättä. Ydinlaitosten lupajärjestelmä muutettaisiin modulaariseksi. Uuden laitoshankkeen ensimmäinen kokonaisvaltainen yhteiskunnan kokonaisedun mukaisuuden arviointi tapahtuisi periaatepäätöksessä, joka olisi nykyistä yleisluonteisempi. Sen ratkaisisi valtioneuvosto, mutta enimmäislämpöteholtaan enintään 50 MW ydinvoimalaitoshankkeiden osalta työ- ja elinkeinoministeriö. Valtioneuvoston periaatepäätös annettaisiin eduskunnalle selontekona. 

Ydinlaitoksen käyttöluvan voimassaolon sääntelyä uudistettaisiin siten, että voimassaoloa olisi mahdollista jatkaa säädettyjen edellytysten täyttyessä. Kuntien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet turvattaisiin.

Ydinlaitosluvissa ei enää käsiteltäisi yksityiskohtaisesti ydinjätehuollon tai ydinmateriaalivalvonnan järjestämistä taikka laitoksen turvallisuuteen liittyviä teknisiä asioita, vaan ne käsiteltäisiin erillisinä asioina työ- ja elinkeinoministeriössä ja Säteilyturvakeskuksessa. Ydinaineiden ja ydinjätteiden käsittelyyn ja varastointiin tarkoitetun itsenäisen ydinteknisen laitoksen ja hyvin matala-aktiivien ydinjätteen loppusijoituslaitoksen lupa-asian ratkaisisi Säteilyturvakeskus.

Kokonaisuudistus muuttaa alan sääntelyä lakitasolla. Yritystasolla toimintaa ohjaa merkittävästi myös Säteilyturvakeskuksen säännöstö, joka uudistettaisiin kokonaisuudessaan samaa tahtia lain kanssa. Pääperiaatteena on turvallisuuden ylläpitävä, mutta mahdollistavampi sääntelykokonaisuus, joka vähentää merkittävästi yksityiskohtaisia määräyksiä. Osa STUK-määräysten luonnoksista on jo ollut lausunnoilla.

Kaivos- ja malminrikastustoiminnan turvallisuussääntelyä ja lupajärjestelmää uudistettaisiin. Uraani- tai toriumpitoinen malmi on ydinainetta, jota valvotaan ydinenergian lain mukaisesti ydinaseiden leviämisen estämiseksi. Ydinaineen talteenottolaitosta koskevat vaatimukset ja lupajärjestelmä olisivat soveltuvin osin vastaavat kuin ydinlaitosten osalta. Säteilyturvakeskus olisi lupaviranomainen. Jätehuollon velvoitteiden laiminlyönnin varalta vaadittaisiin vakuus. 

Ydinräjähdekielto on esityksessä ennallaan 

Ydinräjähdekieltoa koskeva voimassa olevan ydinenergialain 4 § on hallituksen esityksessä vaikutuksiltaan ennallaan suhteessa nykytilaan. Asiaan liittyvät mahdolliset muutokset ratkaistaan myöhemmin puolustusministeriön erillisessä prosessissa valmisteleman esityksen käsittelyn yhteydessä. Ydinräjähteitä koskevan pykälän mahdollinen poistaminen ei mahdollista ydinaseiden leviämisen edistämistä ydinvoiman tuotannon yhteydessä Suomessa.

Lisätiedot:
hallitusneuvos Anja Liukko, TEM, p. 0295 062 078
teollisuusneuvos Juho Korteniemi, p. 0295 047 054
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja Juuso Kilpinen p. 050 322 9636
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja Emma-Stina Vehmanen, p. 040 847 1992