Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt

Arvio: matkailun kulutus jää tänä vuonna yhä 30-40 prosenttia pandemiaa edeltäneen tason alapuolelle

Työ- ja elinkeinoministeriö
6.9.2021 13.00
Tiedote

Vuonna 2021 matkailijoiden kulutus pienenee 30–40 prosenttia Suomessa. Jos matkailun elpyminen alkaa marras-joulukuussa 2021, kulutus supistuu noin 30 prosenttia eli yli 5 miljardia euroa. Jos elpyminen alkaa kuitenkin vasta keväällä 2022, kulutus vähenee noin 40 prosenttia eli yli 6 miljardia euroa.

Tiedot ilmenevät matkailukysynnän kehitystä kuvaavassa arviossa, joka julkaistiin Business Finlandin What’s up: Ennusteet & ennakointi –seminaarissa 6.9.2021. Työ- ja elinkeinoministeriö on laatinut arvion yhdessä Visit Finlandin, Tilastokeskuksen, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n ja Suomen Matkailualan liitto SMAL ry:n kanssa. Arviota on verrattu vuoden 2019 lukuihin. 

Arviot kulutuksen supistumiseen ovat optimistisempia kuin alkukeväällä. Myönteistä kehitystä selittää kotimaanmatkailun vilkastuminen tänä kesänä. Alan kokonaiskysynnässä ei ole kuitenkaan mahdollista päästä pandemiaa edeltäneelle tasolle ilman rajat ylittävän matkustamisen mahdollistamista.

Suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden Suomessa käyttämä rahan määrä eli matkailukysyntä oli ennakkotiedon mukaan 16,3 miljardia euroa vuonna 2019. Kestää ainakin vuoteen 2023 ennen kuin kysyntä palautuu vuoden 2019 lukuihin. Suomeen suuntautuva matkailu ja suomalaisten ulkomaanmatkailu elpyvät huomattavasti kotimaanmatkailua hitaammin. Myös vaihtoehtoon, jossa matkailukysyntä jää pidemmäksi aikaa aikaisempaa pienemmäksi, on varauduttava. 

Kansainvälisessä matkustamisessa kulutus supistuu yhä rajusti. Koronakriisi leikkaa ulkomaisten matkailijoiden kulutuksesta Suomessa tänä vuonna noin 70–80 prosenttia eli 3,8–4,3 miljardia euroa. Tämä on merkittävä osuus Suomen palveluviennistä, josta matkailu muodosti 16 prosenttia aiempina vuosina ja oli näin kolmanneksi merkittävin palveluviennin ala. Suomalaisten ulkomaanmatkailusta syntyvä kulutus Suomessa vähenee noin 76–86 prosenttia eli noin 1,7–2,0 miljardia euroa. Ulkomaanmatkailun osuus matkailun kokonaiskysynnästä oli ennen kriisiä noin 15 prosenttia, tänä vuonna enää noin 5 prosenttia. Suurin osa tästä muodostuu kotimaisten lento- ja laivaliikenteen sekä matkatoimistojen palveluista. 

Kotimaanmatkailusta aiheutuva kulutus pysyy arvioiden mukaan lähes vuoden 2019 tasolla. Kotimaanmatkailun osuus oli ennen kriisiä lähes 55 prosenttia Suomen matkailun kokonaiskysynnästä ja kasvaa tänä vuonna 82–87 prosenttiin. 

Alueellinen matkailutilinpito: ulkomaalainen matkailu keskittyi Uudellemaalle ja Lappiin vuonna 2019

Samassa Business Finlandin tilaisuudessa julkaistiin myös alueellinen matkailutilinpito, joka kuvaa maakuntakohtaisesti matkailun talous- ja työllisyysvaikutuksia. Matkailun merkitys vaihtelee suuresti alueellisesti. Vuosina 2017–2019 kotimainen matkailukysyntä nousi 10,5 mrd. eurosta 11,0 mrd. euroon eli noin kahden prosentin (211 milj. euron) vuosivauhtia. Merkittävintä kasvu oli Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa. 

Vuosina 2017–2019 ulkomaalaisten Suomeen suuntautuva matkailu kasvoi noin kahdeksan prosenttia vuodessa. Ulkomaisen kysynnän kasvu kohdistui lähes yksinomaan Uudellemaalle ja Lappiin. Yli puolet (8,2 mrd. euroa) matkailun kokonaiskysynnästä kohdistui Uudellemaalle.

Matkailutoimialoilla työskenteli vuonna 2019 koko maassa 154 000 henkilöä eli 5,8 prosenttia työvoimasta. Osuus oli tätä korkeampi Ahvenanmaalla (21,4 %), Lapissa (8,4 %), Uudellamaalla (6,5 %) ja Etelä-Karjalassa (6,1 %).  Uudellamaalla matkailualoilla työskenteli 60 800 työllistä eli noin 40 prosenttia matkailualojen työllisistä. 

Tilastokeskuksen työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiantona toteuttama alueellinen matkailutilinpito –raportti sisältää vuoden 2018 tiedot sekä vuoden 2019 ennakkotiedot maakuntakohtaisesta matkailukysynnästä, matkailun aikaansaamasta arvonlisästä (bkt) ja työllisyydestä matkailutoimialoilla. Koko maata koskevat tiedot selviävät Visit Finlandin julkaisemasta kansallisesta matkailutilinpidosta. 

Lisätiedot:
Arvio matkailukehityksestä: 
johtava asiantuntija Sanna Kyyrä, TEM, puh. 029 504 7012
Head of Business Intelligence Katarina Wakonen, Visit Finland, puh. 040 072 3088
yliaktuaari Ossi Nurmi, Tilastokeskus, puh. 029 551 2984
pääekonomisti Ari Peltoniemi, MaRa ry, puh. 044 750 4511
toimitusjohtaja Heli Mäki-Fränti, SMAL ry, puh. 040 575 1303

Alueellinen matkailutilinpito: 
asiantuntija Kirsi Tervola-Joutsen, TEM, p 029 504 7242
yliaktuaari Ossi Nurmi, Tilastokeskus, puh. 029 551 2984
 

 
Sivun alkuun