Ennaltaehkäisevät toimet korostuvat vastuullisessa liiketoiminnassa

Millaista huolellisuutta yrityksiltä odotetaan ihmisoikeuksien, ympäristön tai korruption torjunnan osalta? Siitä puhuttiin työ ja elinkeinoministeriön ja ulkoministeriön järjestämässä seminaarissa ja työpajassa.

Työ- ja elinkeinoministeriö ja ulkoministeriö järjestivät tiistaina 12.3.2019 seminaarin, jonka aiheena olivat vastuullinen liiketoiminta ja ihmisoikeudet. Seminaariin osallistui 150 henkilöä yrityksistä, järjestöistä ja julkiselta sektorilta. Yritystoiminnan vastuullisuus on ollut viime aikoina paljon esillä niin suomalaisessa kuin kansainvälisessä julkisessa keskustelussa. Vastuullisuuskysymyksiä voi lähestyä monesta eri näkökulmasta, mutta konkreettisten ratkaisujen löytämiseen tarvitaan aina myös vuoropuhelua ja ohjeistusta.

OECD:n tuoreista ohjeista standardi

Tähän yhtenä vastauksena toimii taloudellisen yhteistyön järjestön OECD:n asianmukaisen huolellisuuden tuore ohje, jonka suomennoksen ministeriöt julkaisivat seminaarissa. Ohjeiden takana on kolmen vuoden merkittävä sidosryhmäyhteistyö, johon Suomikin osallistui. – OECD-ohjeesta tulee vaikutusvaltainen kansainvälinen standardi sen suhteen, millaista huolellisuutta yrityksiltä odotetaan esimerkiksi ihmisoikeuksien, ympäristön tai korruption torjunnan osalta, totesivat ohjeita esitelleet Linda Piirto työ- ja elinkeinoministeriöstä ja Kent Wilska ulkoministeriöstä. – Huolellisuuden pääpainon tulee olla haittojen ennaltaehkäisemisessä, eikä ongelmiin tarttuminen jälkikäteen riitä.

Yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunta seuraa

Ministeriöt seuraavat ohjeiden noudattamista yhdessä sidosryhmistä koostuvan yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunnan kanssa, osana Suomen sitoutumista vastuulliseen liiketoiminnan periaatteisiin ja OECD:n vastuullisen liiketoiminnan työhön. Myös seminaarin avauspuheenvuoron pitänyt David Kovick totesi, että yritysten vastuullisuus edellyttää, että yritysten on analysoitava liiketoiminnan vaikutuksiaan, huomioitava läpinäkyvyyden merkitys ja mietittävä omaa rooliaan korjaavien toimenpiteiden osalta.

Agenda 2030 asettaa tavoitteet

Kovick on kansainvälisesti tunnettu yritysten ihmisoikeusvaikutusten asiantuntija Shift-järjestöstä. - Odotukset ovat korkealla ja maailma ei enää odota, David totesi. Hän painotti, että vastuullisuustoimien on oltava keskiössä myös kestävän kehityksen vuoksi. - OECD:n ohjeet ja YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia ohjaavat periaatteet luovat kehikon, joiden periaatteita noudattamalla on mahdollista luoda pohjaa kestävälle kehitykselle Agenda 2030:n asettamien tavoitteiden mukaisesti.

Yritystyöpajassa ratkottiin käytännön haasteita

Shift fasilitoi iltapäivällä yrityksille suunnatun työpajan, jossa keskityttiin siihen, miten ratkoa ihmisoikeuksiin liittyviä käytännön haasteita. Pelkkä sitoutuminen ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ei vielä muuta yrityksen käytäntöjä, vaan tarvitaan sisäisten ja ulkoisten prosessien uudistamista ja toimeenpanoa. Haasteet ovat moninaisia, riippuen kontekstista ja toiminnan laajuudesta ja tuotantoketjuista. Tapausesimerkkien avulla työpajassa pohdittiin, miten riskejä arvioidaan ja yritysten voimavarat suunnataan niihin toimintoihin, joissa riskit ovat keskeisimmät.

- Suomen yhteistyö Shiftin kanssa jatkuu vuodelle 2021, ja on suuri satsaus liittyen vastuullisuuskenttään sekä ihmisoikeusosaamisen ja -kapasiteetin kehittämiseen Suomessa, alleviivasi Alva Bruun ulkoministeriöstä.

Teksti: Linda Piirto, TEM, Kent Wilska, UM, ja Alva Bruun, UM