EU:n energiaministerit etsivät sopua Euroopan energiaverkkojen kehittämisestä
EU:n energiaministerit tapaavat 26.6.2026 Luxemburgissa. Neuvoston kokouksen pääaiheena on yhteisen yleisnäkemyksen saavuttaminen Euroopan laajuisten energiaverkkojen kehittämisestä. Ministerit keskustelevat myös vuoden 2030 jälkeisen energiapolitiikan suunnittelusta ja Hormuzinsalmen sulkeutumisen energiavaikutuksiin liittyvästä koordinaatiosta ja toimista. Suomea kokouksessa edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.
EU:n verkkopaketti kehittäisi sähköverkkoja, sähköistämistä ja lupamenettelyjä
Energiaministerien on tarkoitus sopia Euroopan verkkopakettia koskevasta neuvoston yleisnäkemyksestä. Se sisältää komission 10.12.2025 antamat ehdotukset nykyisen Euroopan laajuisia energiainfrastruktuureja koskevan asetuksen (TEN-E) tarkistamiseksi sekä lupamenettelydirektiiviksi.
Paketin tavoitteena on parantaa rajat ylittäviä sähköverkkoyhteyksiä, edistää sähköistymistä sekä nopeuttaa uusiutuvan energian hankkeiden ja sähkö- ja kaasuverkkojen lupamenettelyjä. Samalla pyritään parantamaan rajat ylittävän infrastruktuurin turvallisuutta ja häiriönsietokykyä. Paketti on keskeinen osa ”Yksi Eurooppa, yhdet markkinat” -tiekarttaa, jonka tavoitteena on vahvistaa Euroopan kilpailukykyä alentamalla energian hintoja ja vähentämällä päästöjä.
”Alkuperäistä ehdotusta on muokattu työryhmäkäsittelyn aikana Suomen ajamien painotusten suuntaan. Voimmekin nyt tukea puheenjohtajamaan neuvostolle esittämää kompromissitekstiä”, toteaa ministeri Sari Multala.
”Haluamme edelleen korostaa teknologianeutraaliutta, jäsenmaiden erilaisia lähtökohtia ja niiden oikeutta päättää omasta energiajärjestelmästään. Myös rajayhteyksien rajallisuudesta syntyviä ns. pullonkaulatuloja koskeva kompromissiehdotus on kannatettava. Pullonkaulatulot tulisi käyttää rajayhteyksien kehittämiseen siellä, missä ne kertyvät, jäsenmaiden toimivaltaa kunnioittaen” ministeri jatkaa.
Suomi pitää erittäin tärkeänä, että TEN-E-asetukseen sisällytetään tahallisen vahingonteon aiheuttamien vaurioiden korjaaminen. ”On tärkeää, että kriittisen merenalaisen energiainfran tahallisten rikkojen korjaamiseen on mahdollista saada myös rahallista tukea EU:lta”, Multala korostaa.
Lupamenettelydirektiivin osalta Suomi pitää tärkeänä, että kansalliset erityispiirteet otetaan huomioon niin, että jäsenmaille jätetään riittävästi joustoa kehittää ja sujuvoittaa lupa- ja hyväksymismenettelyjä. Tärkeitä ovat ehdotukset hiljaista hyväksyntää koskevista menettelyistä, maankäyttömuodon tai alueen aseman muuttamisesta kaavoituksen avulla sekä hyötyjen jakamisesta lähialueen asukkaiden ja yhteisöjen kanssa.
Keskusteltavana EU:n energiapoliittinen kehys vuoden 2030 jälkeen
Energiaministerit keskustelevat puheenjohtajamaa Kyproksen kysymysten pohjalta siitä, miten vuoden 2030 jälkeinen energiapoliittinen kehys olisi suunniteltava. Tavoitteena on saavuttaa vuoden 2040 ilmastotavoite sekä varmistaa kohtuuhintainen, kotoperäinen energia ja vahvistaa EU:n kilpailukykyä. Kasvihuonekaasupäästöjen 90 prosentin vähennystavoite vuoteen 2040 mennessä vahvistettiin muutetussa eurooppalaisessa ilmastolaissa, joka tuli voimaan huhtikuussa 2026.
Suomen näkemyksen mukaan vuoden 2030 jälkeisen ilmasto- ja energiajärjestelmän tulee perustua selkeään, ennakoitavaan ja pitkäjänteiseen sääntelyyn, joka tukee investointeja. Keskeisiä lähtökohtia ovat kustannustehokkuus, teknologianeutraalius sekä uusien vähähiilisten ratkaisujen kehittäminen.
”Suomessa energiajärjestelmää on kehitetty tavalla, joka yhdistää kilpailukykyiset hinnat, pienet päästöt ja vahvan huoltovarmuuden. Tätä kehitystä vahvistetaan jatkossakin teknologianeutraalin, markkinaehtoisen ja investointeja tukevan politiikan avulla. Keskeistä on lisätä puhdasta sähköä ja muuta vähähiilistä energiaa, parantaa energiatehokkuutta joustavasti sekä säilyttää monipuolinen energiajärjestelmä, joka tukee teollisuuden kilpailukykyä ja ilmastotavoitteita”, ministeri Sari Multala linjaa.
”Eurooppalaisen sääntelyn tulee lisätä puhdasta energiaa ja vähentää fossiilisten käyttöä ilman liian yksityiskohtaisia, nopeasti vanhenevia velvoitteita. Jäsenmaille on jätettävä riittävästi mahdollisuuksia toteuttaa uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden toimia kansallisesti kustannustehokkaalla tavalla” ministeri jatkaa.
Energiaministerit keskustelevat Hormuzinsalmen tilanteesta ja sen energiavaikutuksista
Ministerit arvioivat puheenjohtajamaan laatiman keskusteluasiakirjan pohjalta Lähi-idän kriisin aiheuttamaa häiriötä globaaleilla energiamarkkinoilla sekä EU:n mahdollisia koordinoituja toimenpiteitä. Kriisi on nostanut energiaturvallisuuden ja energianhintojen kohtuullisuuden merkitystä poliittisina kysymyksinä ja korostanut tarvetta vahvistaa EU:n yhteistä vastinetta.
”Suomi korostaa yleisesti fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämistä, sillä se vahvistaa EU:n energiaturvallisuutta ja vähentää riippuvuuksia. Puhdas siirtymä on sekä ilmasto-, kilpailukyky- ja energiaturvallisuuskysymys. Päästöttömän sähkön ja lämmön suuri osuus suojaa energian hintavaihteluilta”, ministeri Multala painottaa.
Lisätiedot:
ylijohtaja Riku Huttunen, TEM, p. 050 431 6518
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja Juuso Kilpinen, p. 050 322 9636
neuvotteleva virkamies Elina Johansson, TEM, p. 050 301 4607
ympäristöneuvos Jarmo Muurman, YM, p. 0295 250 185 (lupadirektiivi)
erityisasiantuntija Sanna Ek-Husson, Suomen pysyvä edustusto, Bryssel, p. +32 470 206 178