EU:n sisämarkkinoista ja kilpailukyvystä tulee pitää huolta jatkossakin

Sisämarkkinoiden syventäminen on EU:n kasvun sekä tuottavuuden vahvistamisen kulmakivi. Sisämarkkinoiden toimivuus ja EU:n kilpailukyky tulee varmistaa myös tulevaisuudessa, työministeri Tuula Haatainen kirjoittaa.

30 vuotta täyttävät EU:n sisämarkkinat ovat monelta osin menestystarina. Yhdenmukaiset säännöt mahdollistavat korkeatasoisen kuluttajansuojan ja sujuvan kaupankäynnin Euroopassa. Voimme kuluttajina nauttia laajasta tuotevalikoimasta ja turvallisista tuotteista. Tavarat ja ihmiset liikkuvat vapaasti jäsenvaltioista toiseen niin, että emme välttämättä edes huomaa ylittävämme maiden rajoja. Olemme kilpailukykyinen kauppakumppani myös Euroopan ulkopuolella ja sisämarkkinat vahvistavat suomalaistenkin yritysten asemaa globaalissa kaupassa muun muassa yhteisten pelisääntöjen asettajana.

Sisämarkkinat murroksessa

Koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan seuraukset haastavat uudella tavalla sisämarkkinoiden toimintaa. Tarvitsemme myös määrätietoisia toimia vihreän ja digitaalisen siirtymän vauhdittamiseksi. 

Komissio julkisti 16.3. kaksi tiedonantoa, jotka esittelevät komission näkemyksiä EU:n kilpailukyvyn ja sisämarkkinoiden vahvistamiseksi. 

Sisämarkkinoiden syventäminen on EU:n kasvun sekä tuottavuuden vahvistamisen kulmakivi. Kuten komission sisämarkkinatiedonannossa todetaan, sisämarkkinoita voitaisiin edelleen kehittää erityisesti taloudellisesti merkittävillä palvelualoilla. Suomi on korostanut, että palvelukaupan kehittämisen tavoitteiden on oltava kunnianhimoisia. Palveluissa on valtava potentiaali rajat ylittävien investointien ja kaupan kasvattamiseen.

On myös varmistettava, että EU:n säännöt vastaavat tuleviin haasteisiin. Sääntelyn tulee olla ennakoivaa sekä pitkäjänteistä ja uusien ehdotusten pitää perustua huolelliseen vaikutustenarviointiin. Sisämarkkinat eivät ole koskaan valmiit, vaan niiden tulee elää ajassa ja ottaa huomioon maailman muutokset. Komission sekä jäsenvaltioiden pitää huolehtia sisämarkkinoiden toiminnasta ja sisämarkkinasääntöjen noudattamisesta.

Kilpailulliset sisämarkkinat ovat Euroopan vahvuus

Sisämarkkinoiden kilpailullisuus ja avoimuus ovat Euroopan vahvuus. Jäsenmaiden valtiontuet tulee kohdistaa kasvun sekä vihreän ja digitaalisen siirtymän edistämiseen niin, että tasavertaiset toimintaedellytykset kaikille toimijoille säilyvät sisämarkkinoilla. Valtiontukipolitiikka palvelee EU:n pitkän aikavälin kilpailukykyä parhaiten, kun se paikkaa markkinapuutteita ja edistää sitä kautta muun muassa innovaatioita. 

Teollisuuden vihreä siirtymä tarvitsee investointeja ja uusia innovaatioita. Komissio julkaisi 9.3. paketin valtiontukipolitiikan linjauksista EU:n vihreän siirtymän vauhdittamiseksi. Tavoitteena on kasvattaa EU:n omaa tuotantokapasiteettia keskeisillä aloilla ja nopeuttaa uusiutuvan energian käyttöönottoa. Muutosten taustalla on Yhdysvaltojen vihreää siirtymää edistävä IRA-tukipaketti, joka suosii kotimaista tuotantoa. 

Linjaukset ovat varsin poikkeuksellisia. Ne sallivat, että EU:n jäsenmaat voivat korottaa valtiontukia EU:n ulkopuolisten maiden tasolle.  Huolena on, että linjaukset voivat johtaa haitalliseen tukikilpailuun sisämarkkinoilla. 

Olemme valtioneuvostossa tehneet jo viime vuoden puolelta lähtien aktiivista ennakkovaikuttamista, jotta Suomen näkökulmat asiaan tulisivat huomioiduksi. Ennen sääntöjen antamista Suomi aktivoi samanmielisten jäsenmaiden joukkoa ja pyrki laittamaan komissiolle jäitä hattuun. Peräänkuulutimme komissiolta monessa yhteydessä tasavertaisten toimintaedellytysten varmistamista sisämarkkinoilla sekä tarvetta laatia ehdotuksesta kunnollinen vaikutustenarviointi sisämarkkinoiden häiriintymisen välttämiseksi. Lukuisat tapaamiset, keskustelut ja kirjeet olivat tärkeä yhteinen ponnistus ja uskon, että aktiivinen panoksemme vaikutti siihen, että säännöt eivät salli vielä tätä laajempia joustoja.

Nyt kun säännöt on annettu, on tärkeää kaikessa rauhassa arvioida niiden vaikutuksia ja merkitystä Suomen sekä laajemmin sisämarkkinoiden kannalta. Vaikka säännöt ovat aiempaa kevyemmät, jäsenmaat eivät ole vielä myöntäneet tukia niiden puitteissa. On keskeistä, että komissio seuraa aktiivisesti sääntöjen täytäntöönpanoa ja arvioi niiden vaikutuksia sisämarkkinoiden toiminnan kannalta. Nämä opit on syytä ottaa huomioon, kun valtiontukipolitiikan mahdollisia muutoksia pohditaan jatkossa. 

Uudet talouden ilmiöt ja haasteet tulevat jatkossakin vaikuttamaan Eurooppaan. Juhlavuoden jälkeenkin komission ja jäsenvaltioiden tulee huolehtia EU:n kilpailukyvystä ja tasavertaisesta kaupasta sisämarkkinoilla. 

Työministeri Tuula Haatainen