Kasvun aineksia pk-rahoituksen uusimmista ilmiöistä
Tuoreessa Yrityskatsauksessa etsitään kasvun aineksia pk-rahoituksen uusista ilmiöistä. Vaikka rahoituksen saatavuus ei aina olisikaan pk-yritysten haasteista se kaikkein polttavin, sen merkitys korostuu ennen kaikkea innovatiivisilla ja voimakkaasti kasvavilla yrityksillä.
Yrityskatsauksessa pureudutaan pitkälti juuri tämän yritysjoukon rahoitukseen. Fokuksessa ovat EU:n rahoitusvälineet ja pääomasijoittaminen, sekä rahoituksen uusimmat ilmiöt, kuten joukkorahoitus, ”blending” sekä vaikuttavuussijoittaminen.
Elinkeinoministeri Mika Lintilän avaus summaa hallituskauden saldon. Uusia rahoitusohjelmia ja muita avauksia on toteutettu runsaasti – esimerkkeinä pk-yritysten vienninrahoitusinstrumentit, enkelirahasto sekä pk-yritysaloitteeksi kutsuttu pankkien riskinjako-ohjelma.
EU-rahoitusvälineiden uusinta uutta esitellään tutkimuskomissaari Carlos Moedasin haastattelussa. Komisaari raottaa ovea tulevaan Horisontti Eurooppa -ohjelmaan sisältyvän ”blended”-rahoituksen saloihin.
Kuluvan EU-rahoituskauden avainviesti tiivistyy Nordean ja OP:n puheenvuoroissa. Riskijakovälineet mahdollistavat lähes 1,5 miljardin lainat pk-yrityksiin. Mikä parasta, pankkilainat ovat korvanneet paikka paikoin myös kansallista tukirahaa. Suomessa on kaiken kaikkiaan hyödynnetty varsin tehokkaasti EIP-ryhmän rahoitustarjontaa. Taustalla konsultoiva Finnveran ESIR-neuvontakeskus on hoitanut työnsä mallikkaasti.
Tulevan rahoituskauden isoihin kysymyksiin kuuluu Finnveran, Business Finlandin ja Tesin rooli EU:n rahoitusvälineiden välittäjinä. Jäsenmaiden rahoittajat voivat jatkossa kilpailla EU:n budjettitakausten välittäjän roolista EIP-ryhmän tai muiden monikansallisten toimijoiden, kuten saksalaisen KfW:n kanssa. Asia ei ole aivan mitätön – Invest EU-rahastosta on vuodesta 2021 alkaen tarjolla liki 40 miljardin euron takaukset. Kilpailun lisääntyminen myös tällä saralla olisi tervetullutta.
Toimivien pääomasijoitusmarkkinoiden ylivertaisuus kiteytyy kansilehden sanoihin: ”Suomalaisten pääomasijoittajien omistamien suomalaisten yhtiöiden liikevaihto kasvoi ennätykselliset 19,5 % vuonna 2017.” Pääomasijoittajien viesti on yksiselitteinen: Toimiala kaipaa lisää yksityistä pääomaa niin kotimaasta kuin kauempaakin. Talkoissa riittää työsarkaa myös julkiselle sektorille – TEM osaltaan arvioi pääomasijoitusmarkkinoiden tilaa ja valtion roolia alkuvuoden aikana.
Joukkorahoitus raivaa hiljalleen tietä entistä varteenotettavammaksi kasvuyritysten rahoitusmuodoksi. Jos sinulla on aikaa vain yhteen artikkeliin, suosittelen, että luet pk-yritysten joukkolaina-alustan rakentaneen Fundun tarinan. Yritys tarjoaa mittavaa lainakattausta pk-sektorille yhteistyössä muun muassa pankkien ja eläkeyhtiöiden kanssa.
Aina jää jotain tärkeää kertomatta. Varsinaiset yritystuet jäivät lähes täysin katsauksen ulkopuolelle. Myös EU:n kestävän rahoituksen toimenpideohjelmassa tai runsaan kahden miljardin euron VentureEU-rahastojen rahastossa olisi riittänyt ihmeteltävää. Palataan näihin ja muihin kiinnostaviin teemoihin kuluvan vuoden aikana.
Antoisia lukuhetkiä!
kaupallinen neuvos Kari Virtanen, työ- ja elinkeinoministeriö