Kolumni: Datakeskukset tulee nähdä osana kehittyvää taloutta ja energiajärjestelmää
Julkisuudessa esitetyt näkemykset datakeskuksista ja niiden sähkönkäytöstä pelkistyvät helposti uhkakuviksi sähkön riittävyydestä tai sitten korostamaan investointien välttämättömyyttä ja hyötyjä. Asia ei ole kuitenkaan näin mustavalkoinen. Datakeskuksia on syytä tarkastella myös osana talouden kokonaismuutosta, datasuvereniteettia ja sähköistymistä. Järkevästi toimien ne voidaan myös integroida tehokkaasti osaksi Suomen puhdasta ja älykästä energiajärjestelmää.
Suomeen odotetaan monenlaisia investointeja
Suomen sähköntuotanto perustuu yli 95 prosenttisesti puhtaisiin energialähteisiin, ja etenkin sääriippuvaisen tuotannon osuus kasvaa jatkossakin. Tätä taustaa vasten on olennaista tarkastella tehotarpeen ohella kykyä joustaa ja varastoida energiaa eri muodoissaan (akut, lämpö, teollisuuden välituotteet). Lähtökohtaisesti kaikkia sähköintensiivisiä investointeja tulisi tarkastella samoin kriteerein, datakeskukset eivät ole poikkeus.
Edullisen ja puhtaan sähkömme ansiosta Suomi kiinnostaa myös perinteisen, runsaasti energiaa kuluttavan teollisuuden investoijia. Sähkön ollessa kilpailukyvyn perusta, toimijoiden omassakin intressissä on huolehtia sen hinnan kohtuullisuudesta ja toimitusvarmuudesta.
Tähän asti laajalti saatavilla olleet kiinteähintaiset sähkösopimukset (PPA-sopimukset) laimentavat kannustetta joustoihin, mutta tilanne muuttuu sähkön kysynnän voimakkaasti kasvaessa. Joustavalla kulutuksella ja varastoilla voi tehdä merkittäviä tuottoja sähkömarkkinoilla. Tämä antaa pontimen myös suunnitelluille vety- ja pumppuvoimainvestoinneille.
Sekä teollisuus- että datakeskusinvestointien olennainen merkitys on niiden rooli taloudellisen aktiviteetin ja kasvun lähteenä. Niiden molempien suora työllistävä vaikutus käytön aikana voi jäädä suhteellisen pieneksi. Verotulot ovat usein merkityksellisiä ennen kaikkea sijaintikunnille.
Energiaa riittää, mutta säätöä ja joustoja tarvitaan
Arviot datakeskusten tulevasta sähkönkulutuksesta vaihtelevat. Olemassa olevien, rakennettavien ja investointipäätöksen saaneiden keskusten arvo on yhteensä noin 80–90 miljardia euroa. kun mukaan lasketaan tarvittavat laitteistot. Tältä pohjalta sähkön vuotuinen kulutus Suomessa voisi kasvaa 8–10 terawattitunnilla, mikä vastaa vajaata kymmenystä maamme sähkönkäytöstä.
Toisin kuin prosessiteollisuuden laitokset, datakeskukset kasvavat tyypillisesti vaiheittain, palvelun kysynnän mukaan. Tämä antaa aikaa sopeuttaa myös sähkön hankintaa ja tuotantoa. Toisaalta keskukset toimivat harvoin täydellä nimellisteholla ja niiden toimintaan voi liittyä myös joustoa. Samoin kannattaa muistaa, että perinteisenkin teollisuuden prosessit voivat olla varsin joustamattomia tai hitaasti säädettäviä, silloinkin kun hintajoustojen arvo ymmärretään.
Sähköenergiaa riittää: kasvava kysyntä tuo tarjontaa eli erityisesti tuuli- ja aurinkovoimalaitoksia, jotka ovat Suomessa usein toteutettavissa ketterästi parissa vuodessa. Suomessa on edelleen tilaa ja potentiaalia näille hankkeille.
Perusvoimaa tuottavien ydinenergiainvestointien logiikka on erilainen: laitoksia rakennetaan 10–15 vuotta ja ne voivat olla käytössä hyvin pitkään, jopa 60–70 vuotta. Ydinvoima on sinällään erittäin sopiva kumppani tasaista sähkönsaantia edellyttäville datakeskuksille ja esimerkiksi Yhdysvalloissa tekoälyyn panostavat teknologiayhtiöt ovat myös edenneet tässä suhteessa.
Säätövoiman tarve on avainkysymys eivätkä nykyinen vesivoima ja mahdollisesti pitkällä aikavälillä syntyvä pumppuvoima riitä. Vahvat kantaverkon ulkomaanyhteydetkin auttavat vain tiettyyn rajaan asti, vaikka niitäkin kehitetään.
Markkinahinnat ohjaavat datakeskuksia hyödyntämään akkuvarastojaan ja varavoimakapasiteettia – joita niillä on palvelintoiminnan turvaamiseksi – aktiivisesti kustannusten tasaamiseen. Kannuste korostuu, kun edullisia kiinteähintaisia sähkösopimuksia on koko ajan hankalampi saada. Keskuksia on perusteltua kannustaa ja tarpeen vaatiessa velvoittaakin joustojen hyödyntämiseen. Keskuksia on perusteltua kannustaa ja tarpeen vaatiessa velvoittaakin joustojen hyödyntämiseen.
Sähkön toimitusvarmuuden turvaaminen kaikissa tilanteissa on luonnollisesti laajempi energiapoliittinen ja koko yhteiskunnan kattava kysymys. Tässä tarkoituksessa valmistelemme työ- ja elinkeinoministeriössä tukivälineen, jolla pyritään varmistamaan riittävä kotimainen sähkön tuotantokapasiteetti myös kylmimpinä pakkasviikkoina.
Kyseessä on investointituki säävarmalle tuotannolle sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksille. Tällä instrumenteilla ei ole tarkoitus miltään osin syrjäyttää, vaan täydentää markkinaehtoisesti syntyviä investointeja. Tukimalli täsmennetään syksyyn mennessä. Datakeskuksillekin voi syntyä tässä mahdollisuus kehittää ja hyödyntää laajemmin omaa joustokapasiteettiaan.
Sääntelyn tulee ohjata tehokkaaseen energian ja verkkojen käyttöön
Suomi ei ole millään tavalla yksin datakeskusten tuomien kysymysten äärellä. Euroopan unionin lainsäädäntö (energiatehokkuusdirektiivi) edellyttää jo nyt datakeskusten hukkalämpöjen hyödyntämistä, silloin kun se on teknistaloudellisesti mahdollista. Suomessa se usein on lisäten merkittävästi energiatehokkuutta.
Unionissa keskustelua käydään myös datakeskusten muiden velvoitteiden laajentamisesta. Parhaillaan valmistellaan komission säädöstä datakeskusten kestävyyden luokittelujärjestelmästä. Säätövoiman tarjoaminen voisi tulevaisuudessa olla yksi mahdollinen velvoite EU:ssa ja yhteisillä sisämarkkinoilla toteutettavaksi. Yleiset yhteiset eurooppalaiset säännöt voisivat laajemminkin selkeyttää alan pelikenttää.
Suomessa on vahvat sähköverkot ja uusilla liittyjillä eurooppalaisittain nopea verkkoon pääsy. Uuden verkon rakentaminen vie joka tapauksessa vuosia, minkä vuoksi on lähdettävä liikkeelle jo olemassa olevan siirtokapasiteetin mahdollisimman tehokkaasta käytöstä samaan aikaan kuin verkkoa asteittain kehitetään ja laajennetaan.
Mahdollisuus priorisoida verkkoon liitettäviä toimijoita objektiivisin kriteerein ja EU-lainsäädännön puitteissa on tarpeen selvittää. Ajatuksena on mahdollistaa verkkoa ja sähköjärjestelmää vähemmän kuormittaville liittyjille nopeampi verkkoon pääsy. Kriteerinä voisi olla erityisesti joustava sähkönkäyttö.
Sähköliittymien tehon tilapäinen rajoittaminen on jo mahdollista uusitun sähkömarkkinalain mukaan.
Myös laitosten fyysinen sijoittuminen voi vaikuttaa merkittävästi verkon kantokykyyn. Hyvä esimerkki ovat akkuvarastot, jotka parhaassa tapauksessa, oikein sijoitettuina vähentävät tarvetta rakentaa verkkoa ja huonoimmassa tapauksessa rajoittavat muita liityntöjä. Siksi tällaisten investointien sijainninohjaus olisi perusteltua.
Nähdään iso kuva
Datakeskukset tulee nähdä osana nykyaikaisen yhteiskunnan ja talouden kehitystä. Ne linkittyvät vahvasti tekoälyn hyödyntämiseen ja yleiseen sähköistymiseen. Markkinoiden antaman informaation pohjalta ja harkituin ohjaustoimin Suomeen voidaan rakentaa huomattava palvelinkapasiteetti pitäen samalla sähkön hinta eurooppalaisesti edullisella tasolla. Tästä vastuu kuuluu, kuten tyypillistä, yhtä lailla valtiovallalle kuin yrityksille.
Ylijohtaja Riku Huttunen on työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston päällikkö