Kotoutumiskoulutuksen kehittämisen ja lainvalmistelun tueksi tarvitaan tilastotietoa

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaisesti kotoutumispolitiikka perustuu kielen oppimiseen, työntekoon sekä suomalaiseen yhteiskuntaan perehtymiseen ja sen sääntöjen noudattamiseen. Hallitusohjelmassa on useita maahanmuuttajien kielitaitoon ja kielitaidon osoittamiseen liittyviä kirjauksia. Merkittävimmät näistä ovat kielitaitovaatimukset nykyisentasoisen työmarkkinatuen ja pysyvän oleskeluluvan saamisessa. Tilastot kotoutumiskoulutuksessa saavutetuista kielitaitotasoista ovat hyödyllistä taustatietoa hallitusohjelmakirjausten valmisteluun ja kotoutumiskoulutuksen kehittämiseen.

Maahanmuuttaneiden kotoutumiskoulutuksessa tavoitellaan B1.1 -tason kielitaitoa, mutta luotettavaa tietoa koulutuksessa saavutetuista kielitaitotasoista on ollut vähän saatavilla.

Kotoutumiskoulutuksen päättäneistä maahanmuuttaneista vajaat 35 prosenttia saavutti eurooppalaisen kielitaidon viitekehyksen mukaisen kielitaitotason B1 vuosina 2013–2016 valtiontalouden tarkastusviraston mukaan. Tämä tilasto ei kuitenkaan luotettavasti kerro nimenomaan kotoutumiskoulutuksen päättövaiheessa saavutetuista kielitaitotasoista, koska tarkastelussa olivat mukana kaikki koulutusjaksot, ei vain kotoutumiskoulutuksen viimeisiä koulutusjaksoja. Lisäksi tarkastelussa oli mukana muun muassa aikuisten perusopetuksessa ja luku- ja kirjoitustaidon koulutuksissa opiskelleiden saavuttamat kielitaitotasot sekä koulutuksen keskeyttäneiden saavuttamat kielitaitotasot.

Kerättyä tietoa kotoutumiskoulutuksen suorittaneiden kielitaidosta

Luotettavaa tietoa kotoutumiskoulutuksen päättäneiden kielitaidosta kuitenkin tarvitaan kotoutumiskoulutuksen kehittämiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriö on siksi kerännyt tietoa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kautta kotoutumiskoulutuksen loppuvaiheen suorittaneiden opiskelijoiden saavuttamista kielitaitotasoista.

Noin 4 500 henkilöä suoritti loppuun noin vuoden mittaisen työvoimakoulutuksena järjestetyn kotoutumiskoulutuksen sekä vuonna 2022 että vuonna 2023. Heistä

• 32 prosenttia saavutti tason B1.1 tai sitä korkeamman tason
  • 25 prosenttia saavutti täsmälleen tason B1.1 ja 7 prosenttia saavutti korkeamman tason eli B1.2.–B2.1
• 59 prosenttia saavutti tason A2 (tasot A2, A2.1 ja A2.2)
  • 37–41 prosenttia saavutti tason A2.2., joka on kotoutumiskoulutuksen tavoitetasoa B1.1. edeltävä taso
• 9 prosenttia jäi alle tason A2 (tasot 0–A1.3).

Seurannassa tarkasteltiin taitotasoja 0–B2.1 ja koulutusjaksoja 3–4, eli kotoutumiskoulutuksen loppupään koulutusjaksoja. Kielitaidon neljää eri osa-aluetta ei raportoitu erikseen, vaan tarkastelussa oli vain opettajien antamia yleisarvioita henkilön kielitaidosta.

Opiskelijat etenevät eri tahtiin

Kotoutumiskoulutuksessa saavutetut kielitaidon tasot vaihtelevat luonnollisesti riippuen ryhmien etenemistavoista ja opiskelijoista. Hitaasti etenevissä ja enemmän tukea tarvitsevien ryhmissä 66–74 prosenttia opiskelijoista saavutti tason A2. Nopeasti etenevien ja akateemisesti koulutettujen opiskelijoiden ryhmissä 62–73 prosenttia koulutuksen loppuun suorittaneista saavutti vähintään kotoutumiskoulutuksen tavoitetason B1.1 (tasot B1, B1.1, B1.2 tai B2.1).

Vuonna 2024 päättyneiden koulutusten osalta pystyttiin tarkastelemaan vain pääkaupunkiseudun kotoutumiskoulutuksia.  Niissä huomionarvoista oli se, että 89 prosenttia nopeasti etenevistä ja akateemisesti koulutetuista saavutti vähintään tason B1.1.

Tyypillisesti opiskelijoiden kielitaito on epätasaista, eli esimerkiksi kuullun ymmärtäminen voi olla huomattavasti vahvempaa kuin esimerkiksi kirjoittaminen. Tilastotarkastelu ei tuo esiin eroja työvoimakoulutuksena järjestetyn kotoutumiskoulutuksen suorittaneiden kielitaidon eri osa-alueissa.

Kotoutumiskoulutuksessa saavutettu kielitaito vastaa keskipitkän ruotsin ylioppilaskirjoituksissa saavutettuja tasoja

Aikuisten maahanmuuttaneiden suomen kielen opiskelua kotoutumiskoulutuksessa ei tietenkään voida suoraan verrata suomalaislasten ja -nuorten ruotsin kielen opiskeluun peruskoulussa ja lukiossa. Vertailu kuitenkin auttaa hahmottamaan kotoutumiskoulutuksessa saavutettuja kielitaitotasoja.

Kotoutumiskoulutuksen tavoitetaso B1.1 on sama kuin lukion keskipitkän ruotsin tavoitetaso. Keskipitkän ruotsin opiskelu aloitetaan peruskoulun kuudennella luokalla. Suomalaisista keskipitkän ruotsin kirjoittajista tasoa B1.1 vastaavan tason saavutti vain noin 29 prosenttia kokelaista kevään 2012 ylioppilaskirjoituksissa. Kielentutkijoiden mukaan tämän tason saavuttaminen kestää monilla toisen kielen oppijoilla yli kolme vuotta ja laadukkainkaan kielikoulutus ei voi nopeuttaa oppimisprosessia rajattomasti.

erityisasiantuntija Laura Ruuskanen, työ- ja elinkeinoministeriön työvoiman maahanmuutto- ja kotoutumisyksikkö