Laaja-alainen työryhmä selvittää turpeen käytön näkymiä
Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut työryhmän selvittämään, miten turpeen käyttöä voidaan suunnata hallitulla tavalla polton sijasta korkeamman jalostusasteen innovatiivisiin tuotteisiin, kun turpeen energiakäyttö hallitusohjelman mukaisesti vähintään puolittuu vuoteen 2030 mennessä.
Työryhmän tulee esittää myös keinoja, joilla muutos tapahtuu alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla ja niin, ettei se vaaranna sähkön ja lämmön toimitus- ja huoltovarmuutta.
Lisäksi työryhmä selvittää millaisia korvaavia mahdollisuuksia turpeen hyödyntämiselle löytyy sen uusista innovatiivisista käyttömuodoista. Työryhmä arvioi myös millä muilla tavoin voidaan paikata aluetaloudellisia ja työllisyyteen syntyviä menetyksiä niillä alueilla, joilla turpeen energiakäytön vähenemisen vaikutukset ovat merkittävät.
Työryhmän puheenjohtajana toimii agrologi Timo Korhonen. Työryhmässä ovat edustettuina ministeriöistä TEM, YM ja MMM sekä Bioenergia ry, Energiateollisuus ry, Geologian tutkimuskeskus, Huoltovarmuuskeskus, Itä-Suomen yliopisto, Koneyrittäjät ry, Luonnonvarakeskus, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen turvetuottajat ja Suomen ympäristökeskus. Työryhmä voi kutsua pysyviä asiantuntijoita ja kuulla asiantuntijoita. Työryhmän toimikausi jatkuu 31.3.2021 saakka.
Turpeen verotukseen liittyviä kysymyksiä käsitellään valtionvarainministeriön vetämässä energiaverotuksen kokonaisuudistusta pohtivassa virkamiestyöryhmässä, jonka työn on tarkoitus valmistua elokuun alussa. Turvetyöryhmän ohjaamassa taustaselvityksessä käsitellään todennäköisesti veronkorotusten vaikutuksia, mutta työryhmä ei tee varsinaisia veroehdotuksia.
Työryhmän työn tueksi taustaselvitys turpeen energiakäytön kehityksestä eri veroratkaisuin
Ensimmäisessä vaiheessa työryhmä ohjaa taustaselvitystä, joka arvioi polttoturpeen energiakäytön kehitystä vuoteen 2030 ja 2040 saakka nykyisillä politiikkatoimilla sekä tilanteessa, jossa polttoturpeen verotusta korotettaisiin asteittain.
Selvityksessä käydään läpi nykyinen laitoskanta ja sen asettamat polttotekniset vaatimukset turpeen käytön vähimmäismäärälle vuonna 2025, 2030 ja 2040, sekä tarvittavat lisäinvestoinnit, jos turpeen käyttö loppuisi markkinakehityksen tai muun syyn vuoksi näinä ajankohtina.
Selvityksessä arvioitaisiin, millä turpeeseen perustuva lämmöntuotanto korvautuisi eri skenaarioissa ja mitkä olisivat tällaisen kehityksen vaikutukset biomassan käyttöön lämmityksessä. Lisäksi arvioitaisiin eri skenaarioiden vaikutukset kasvihuonekaasupäästöjen kehitykseen, työllisyyteen, hiilinieluihin sekä muiden turvetuotteiden tuotantoon ja turpeen uusien käyttömuotoihin.
EU:n päästökauppajärjestelmän ja vihreän kehityksen ohjelman mekanismit taustalla
EU:n päästökauppajärjestelmän uudistus ja markkinavakausvarannon käyttöönotto ovat nostaneet trendinomaisesti päästöoikeuden hintaa. Tosin koronaviruspandemian aiheuttama taantuma on laskenut merkittävästi päästöoikeuden hintaa viime viikkoina. Hinnan arvioidaan silti nousevan myös jatkossa. Vuoden 2019 alussa voimaan tullut polttoturpeen veronkorotus ja mahdolliset tulevat korotukset heikentävät päästöoikeuden hinnannousun ohella polttoturpeen pitkän aikavälin kilpailukykyä.
Euroopan komission 14.1.2020 julkaisema vihreän kehityksen ohjelma sisältää oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin alueille, joilla vihreään talouteen siirtyminen aiheuttaa voimakkaita taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Mekanismi sisältää oikeuden mukaisen siirtymän rahaston, josta voidaan tukea myös turpeen käytön vähenemisestä johtuvaa alueellista sopeutumista.
Lisätiedot:
agrologi Timo V. Korhonen, puh. 050 512 2238 (työryhmän puheenjohtaja)
ylijohtaja Riku Huttunen, TEM, puh. 050 431 6518
erityisasiantuntija Petri Hirvonen, TEM, puh. 029 504 7048 (työryhmän asiantuntijasihteeri)