Lakiesitys fossiilisen polttoaineen jakelun päästökaupasta eduskuntaan
Valtioneuvosto antoi 23.9.2024 eduskunnalle hallituksen esityksen uudesta laista fossiilisen polttoaineen jakelun päästökaupasta. Lailla pantaisiin täytäntöön osana EU:n 55-valmiuspakettia muutettu päästökauppadirektiivi rakennusten erillislämmityksen, tieliikenteen ja eräiden muiden alojen päästökaupan osalta.
Esitys liittyy valtion vuoden 2025 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2025.
Direktiivimuutoksen myötä EU:ssa perustetaan uusi polttoaineen jakelua koskeva päästökauppa. Se kattaa taakanjakosektorin päästöjä ja pyrkii auttamaan jäsenvaltioita taakanjakovelvoitteiden saavuttamista.
Osana kevään 2024 kehysriihessä päätettyä kasvupakettia hallitus päätti liittymisestä uuteen päästökauppaan sen käynnistyessä vuonna 2027. Samassa yhteydessä päätettiin ammattidieselin käyttöönotosta raskaalle liikenteelle. Hallituksen päätös tarkoittaa, ettei Suomi käytä hiilidioksidiveron mahdollistamaa hinnoittelun lykkäystä.
Uusi päästökauppajärjestelmä on pitkälti yhdenmukainen voimassa olevan yleisen päästökaupan kanssa. Sekin on EU:n laajuinen järjestelmä, jossa sääntelyn kohteena oleva taho on velvollinen hankkimaan päästöjään vastaavan määrän päästöoikeuksia. Direktiivi jättää kuitenkin huomattavaa kansallista liikkumavaraa uuden päästökaupan kansallisessa täytäntöönpanossa.
Esityksessä ehdotetaan, että polttoainetta kulutukseen luovuttavalla säännellyllä yhteisöllä tulisi olla päästölupa ja päästöjen tarkkailusuunnitelma ja, että sen tulisi tarkkailla ja todennuttaa päästönsä vuodesta 2025 alkaen. Lähtökohtaisesti säännelty yhteisö olisi kulutukseen luovutetusta polttoaineesta valmisteverovelvollinen taho. Ehdotus kuitenkin mahdollistaa velvoitteiden siirron toiselle säännellylle yhteisölle, jos näin erikseen sovitaan.
Päästöoikeuksien palauttaminen koskisi vuodesta 2027 alkaen jaeltujen fossiilisten polttoaineiden vastaavia päästöjä. Lain soveltamisalaan kuuluisi polttoon tarkoitetun fossiilisen polttoaineen luovuttaminen kulutukseen.
Lakia ei sovellettaisi päästökauppalain soveltamisalaan kuuluvaa toimintaa varten tarkoitettuun polttoaineeseen tai maanpuolustukseen, raideliikenteeseen tai kaupallisen vesiliikenteen käyttöön erillisjakeluna toimitettuun polttoaineeseen, eikä lentoliikenteen käyttöön tarkoitettuun lentobensiiniin ja -petroliin. Nollapäästöisten polttoaineiden osalta ei muodostuisi velvoitetta palauttaa päästöoikeuksia.
Energiavirasto vastaisi polttoaineen jakelun päästökaupan valvonnasta sekä toimisi rekisteriviranomaisena ja huutokaupanpitäjänä.
Hintavaikutuksia fossiilisiin polttoaineisiin – hyvitystapoja tulossa myöhemmin
Jakelijoiden päästökaupan hintaohjaus kohdistuu polttoaineiden poltossa vapautuvaan hiilidioksidiin. Ministeriön arvion mukaan CO2-päästöt järjestelmän piiriin kuuluvista polttoaineista ovat olleet vuonna 2021 noin 15 megatonnia (Mt CO2 -ekv). Uuden päästökaupan arvioidaan vähentävän CO2-päästöjä 0,33 Mt vuonna 2030. Arvio perustuu kesäkuussa valmistuneen PEIKKO-hankkeen tuloksiin.
Polttoaineen jakelun päästökauppa nostaa fossiilisten polttoaineiden kuluttajahintoja vuodesta 2027 alkaen. Hintavaikutuksen suuruuteen liittyy epävarmuutta, mutta komission arvioissaan käyttämällä 50 euron päästöoikeuden hinnalla hintavaikutus olisi 11-16 senttiä litralta polttoaineesta riippuen.
Hallitus sopi kevään kehysriihessä ns. ammattidieselinä tunnetun palautusjärjestelmän valmistelusta ammattiliikenteellä hyvityksenä päästökaupan myötä nousevista kustannuksista.
Päästökauppadirektiivin uudistamisen yhteydessä perustettiin myös EU:n laajuinen Sosiaalinen Ilmastorahasto, jonka tavoitteena on vähentää uuden päästökauppajärjestelmän aiheuttaman hinnannousun vaikutuksia haavoittuvassa asemassa oleville kotitalouksille, mikroyrityksille ja liikenteen käyttäjille. Sosiaalisen Ilmastorahaston valmistelusta Suomessa vastaa ympäristöministeriö.
Suomen arvioidaan saavan tässä järjestelmässä huutokauppatuloja päästöoikeuksien kaupasta noin 500 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2027-2030. Arvio on suuntaa antava, sillä tulot riippuvat päästöoikeuden hinnan kehityksestä sekä kulloisenkin vuoden huutokauppakiintiön koosta.
Lisätiedot:
erityisasiantuntija Eleonoora Eilittä, TEM, p. 0295 047 235