Lakimuutokset tehostavat kasvavan sähkön tuotannon ja kulutuksen liittämistä sähköverkkoihin
Hallitus lähetti 8.5.2025 eduskunnalle esityksen laeiksi sähkömarkkinalain ja maakaasumarkkinalain 12 ja 96 §:n muuttamisesta. Esityksen päätavoitteena on edistää lisääntyvän sähköntuotannon ja kasvavien kulutuksen kuormien liittämistä kantaverkkoon ja suurjännitteiseen jakeluverkkoon.
Sähkön tuotannon ja kysynnän arvioidaan kasvavan voimakkaasti puhtaan siirtymän hankkeiden, vedyn lisääntyvän tuotannon ja esimerkiksi vihreän teräksen tuotannon vuoksi vuoteen 2040 mennessä. Samalla sähkön kulutus ja tuotanto ovat eriytymässä yhä enemmän eri puolille Suomea. Tuotantokapasiteetti lisääntyy maa- ja merituulivoiman kasvun myötä erityisesti Pohjanmaan maakunnissa samaan aikaan, kun sähkön kulutus lisääntyy enenevässä määrin Etelä-Suomessa.
”Yhteiskuntamme sähköistyy nopeasti ja eri teollisuudenalojen investointisuunnitelmat kasvattavat tarvetta sähköjärjestelmän kehittämiselle. Tällä hallituksen esityksellä vahvistamme Suomen kilpailuetua puhtaan kasvun saralla. Keskeistä on myös säilyttää Suomi yhtenäisenä sähkökaupan hinta-alueena”, toteaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.
Muutoksia suurjänniteverkkojen toteuttamiseen
Esityksen keskeisenä tavoitteena on edistää järeimpien 400 kilovoltin paikallisten ja alueellisten sähköverkkojen toteuttamista sekä sähköntuotannon ja -kulutuksen sijoittumista lähekkäin.
Jakeluverkonhaltijat saisivat mahdollisuuden operoida paikallisia ja alueellisia 400 ja 220 kilovoltin suurjännitteisiä jakeluverkkoja. Kantaverkonhaltija keskittyisi jatkossa valtakunnallisen, yhteen liitetyn sähkön siirtoverkon ja valtakunnanrajan ylittävien rajayhdysjohtojen kehittämiseen. Merituulivoiman hyödyntämisen edistämiseksi järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan vastuualueeseen lisättäisiin Suomen talousvyöhyke.
Sähkömarkkinalakiin lisättäisiin säännös, jonka perusteella jakeluverkonhaltijoille mahdollistettaisiin myös tuotantoa yhteen keräävien verkkojen tai verkon osien kehittäminen. Myös sähköntuottajat voisivat kuitenkin tietyin edellytyksin rakentaa ja operoida yhteisiä sähköntuotannon liittymisverkkoja ilman sähköverkkolupaa.
Sähkömarkkinalain sähköverkkotoiminnan luvanvaraisuutta koskevia säännöksiä muutettaisiin niin, että erillisen linjan kautta tapahtuva sähkönjakelu suoraan käyttökohteeseen olisi ei-luvanvaraista verkkotoimintaa riippumatta siihen liitetyn voimalaitoksen koosta.
Sähköjärjestelmän toimintavarmuuden ja kustannustehokkuuden turvaamiseksi ylisuurten liittymien liittämistä sähköjärjestelmään rajattaisiin tulevaisuudessa.
Joustavien liittymissopimusten solmiminen mahdollistettaisiin sähköverkoissa
Joustavat liittymissopimukset nopeuttaisivat liittyjien verkkoon pääsyä ja tehostaisivat verkkokapasiteetin käyttöä sillä aikaa, kun verkonhaltija vahvistaa verkkoaan. Pysyvänä ratkaisuna toteutetut joustavat liittymissopimukset vähentäisivät verkkojen investointitarvetta.
Muutosten myötä verkonrakentamisen edellyttämä maankäyttö vähenisi. Rinnakkaisia 110 kilovoltin sähköjohtoja voitaisiin paikallisesti korvata yhdellä 400 kilovoltin jännitetason sähköjohdolla. Muutokset kannustaisivat sähkön kulutuksen ja tuotannon sijoittumiseen lähelle toisiaan. Muutoksilla olisi välillisesti myönteisiä vaikutuksia puhtaan siirtymän toteutumiseen niiden nopeuttaessa ja helpottaessa uusiutuvan energian liittämistä verkkoon. Muutoksilla pyrittäisiin myös hillitsemään sähköjärjestelmän välttämättömästä kehittämisestä sähkönkäyttäjille aiheutuvia kustannuksia.
Energiavirasto saisi valtuuden sähköverkkotoiminnan luvanvaraisuutta koskevan ennakkotiedon antamiseen. Valtakunnan rajat ylittävien sähköjohtojen ja maakaasuputkien hankelupien päätösvalta siirrettäisiin työ- ja elinkeinoministeriöstä valtioneuvoston yleisistunnolle.
Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi tilassa.
Lisätiedot:
hallitusneuvos Arto Rajala, TEM, p. 0295 064 828