Merkkejä ilmassa: Kasvutoiveet toteutumassa
Suomi on kasvuun valmis. Mitään esteitä talouskasvun vahvalle käynnistymiselle ei ole, kirjoittaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen kolumnissaan.
Talouskasvun käynnistymistä on odotettu kuin kuuta nousevaa. Ennusteita kasvun alkamisesta on jouduttu aina vain tuuppaamaan eteenpäin. Mutta josko nyt merkkejä olisi riittävästi kertomaan, että tästä se lähtee. Kuten Tilastokeskuksen luvut osoittavat, vielä täytyy kuitenkin odottaa työvoiman kysynnän elpymistä ja työllisyyden harppausta ylöspäin.
Vaikka geo- ja kauppapoliittisia riskejä on edelleen ilmassa, epävarmuutta on tuloksekkaasti taltutettu huipputason neuvotteluin ja sopimuksin. Kun lupaukset pitävät kutinsa molemmin puolin, ainakin tiedetään kaupan ehtojen tiukemmat raamit ja voidaan toimia sen mukaisesti. Pääomamarkkinat ja pörssi elävät ja hengittävät kansainvälisten tapaamisten ja tapahtumien mukana. Rauhoittavia merkkejä näkyy myös markkinavoimien reaktioissa. Pääomavirtojen siirtymät mantereelta toiselle ovat rauhoittuneet, korot ja valuuttakurssiheilahtelut tasaantuneet.
Suomessa tarvitaan lisää kulutusta ja investointeja
Suomen talous ei ole oikein päässyt jaloilleen koronakriisin jälkeen, vaikka kriisivuotta ennen kehitys oli oikeinkin lupaavaa. Vuonna 2016 käynnistynyt kasvu näkyi työllisten määrän valtavana kasvuna. Vuoteen 2019 mennessä työllisten määrä oli kasvanut kolmessa vuodessa 150 000 henkilöllä ja tuotanto kasvoi keskimäärin yli 2 prosenttia vuodessa. Koska talouden ja työllisyyden kasvu oli mahdollista silloin, on se mahdollista nytkin.
Tuotannon vaimea elpyminen on lähtenyt käyntiin jo viime vuonna. Erityisesti vientimarkkina on kiskonut Suomea ylös matalasuhdanteesta. Teollisuuden vientitilauskanta on hyvässä kasvussa. Sen sijaan voisi toivoa, että suomalaiset kotitaloudet rohkaistuisivat käyttämään rahojaan ja yritykset investoimaan. Ostovoima on nimittäin kohentunut palkankorotusten myötä ja hintojen nousun pysähdyttyä. Eläketulotkin ovat nousseet palkkasummaa enemmän. Eikä rahoituksen saannin ja hinnan pitäisi enää muodostua yrityksillekään ongelmaksi. Sitä paitsi suomalaisten yritysten kannattavuus on hyvä, eikä siten tee estettä investointien käynnistämiselle.
OECD:n julkaisemien tuoreiden vertailutilastojen mukaan yritysten investoinnit Suomeen ovat olleet vuoden 2008 globaalin finanssikriisin jälkeen erityisen vaisuja. Myöskään koronapandemian jälkeen tilanne ei ole ollut kummoisempi.
Suhdannepolitiikka ei voi olla jatkuvaa elvytystä elvytyksen perään
Julkinen talous ei voi vahvistua ellei yksityinen sektori lähde kasvuun. Julkisen talouden puskuria tarvitaan tasaamaan suhdannevaihteluja, ja usein myös tukemaan suomalaisten yritysten pärjäämistä maailmankaupassa. Julkinen velka on kasvanut, kun olemme vientiriippuvaisena maana kärsineet monista peräkkäisistä globaaleista kriiseistä ja valtio on tukenut elpymistä.
Julkisen talouden kestävyys on talouspolitiikan kulmakivi. Valtion lainakoron pitää olla pienempi kuin tuotannon kasvuvauhti. Tällöin julkinen velka pienenee ajan kuluessa, vaikka valtiontalous olisi alijäämäinen. Jos suhde on toisinpäinen, velkaantuminen on kestämättömällä tiellä.
Talouskriisit nopeuttavat talouden rakennemuutosta
Talous on jatkuvassa muutoksessa. Kriisit kuitenkin kaikessa kurjuudessaan nopeuttavat tuotantorakenteen muutoksia, sillä usein vanhaan ei voi enää palata. Teknologinen kehitys parantaa tuottavuutta ja yritysten kannattavuutta. Kuluttajien vaihtuvat mieltymykset ohjaavat niin ikään tuotantoa uuteen suuntaan.
Tuotannon kasvu synnyttää uusia työpaikkoja myös innovoivien ja kasvavien yritysten ulkopuolelle. Työllisyyden reipas ja laaja koheneminen lisää verotuloja ja vähentää sosiaalimenoja. Sen vuoksi yksinomaan tuotannon tehostuminen ei riitä työllisyysasteen nousuun, vaan tarvitsemme tuotannon kasvua ja uusia tuotteita, joille olisi kysyntää myös kansainvälisillä markkinoilla.
Suomi on kasvuun valmis
Mitään esteitä talouskasvun vahvalle käynnistymiselle ei siis ole. Osaavaa työvoimaa ja rahoitusta on yrityksille tarjolla. Kotitalouksien ostovoima on vahvistunut. Kauppa- ja geopoliittinen epävarmuus on väistymään päin. Olosuhteet ovat kohdillaan nopealle suhdannekäänteelle ja työllisyyden voimakkaalle kasvulle. Nyt se on enää meistä itsestämme kiinni!
alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen, työ- ja elinkeinoministeriö