Kokous 26.2.2026
Neuvottelukunnalla käsittelyssä kolme teemaa: työvoimapalvelujen digivisio, ulkomaalaistaustaisten työmarkkinatilanne sekä keinot pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi
Työllisyyden edistämisen valtakunnallisen neuvottelukunnan helmikuun kokouksessa käsiteltiin työvoimapalvelujen digivisiota, ulkomaalaisten työmarkkinatilannetta sekä kuntien näkemyksiä pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisen keinoista.
Työvoimapalvelujen digivisio 2030 rakenteilla
Neuvottelukunta käsitteli tietojaoston esittelemää työvoimapalvelujen digivisiota. Vision tavoitteena on luoda yhteinen kansallinen tahtotila tulevaisuuden työvoimapalveluista, joka ohjaa digitaalisten palveluiden ja toimintaympäristön kehitystyötä tulevina vuosina.
Työn alla oleva visio on työllisyysalueiden yhdessä Kehan kanssa työstämä tavoitetila työvoimapalvelujen yhteisestä digitaalisesta toimintaympäristöstä. Työ on tärkeää, sillä toimintaympäristö on isossa muutoksessa ja digitalisoinnilla voidaan osaltaan vastata työttömyystilanteen haasteisiin.
Visiotyössä pohditaan tarkempia sisältöjä neljään tavoitteeseen: vaikuttavat ja sujuvat palvelut, tehokas palvelutuotanto, yhteinen digitaalinen perusta sekä uudistumisen mahdollistajat.
Neuvottelukunta totesi visiotyön olevan tärkeää ja itse vision olevan kunnianhimoinen. Digitaalisen toimintaympäristön kehittäminen ja siihen mahdollisesti liittyvät panokset tulisi nähdä työllisyyden hoitoon liittyvänä investointina. Visiotyö jatkuu kevään aikana tietojaoston koordinoimana.
Maahanmuutto keskeinen tekijä työllisten määrän kasvussa
Neuvottelukunta käsitteli ulkomaalaisten työmarkkinatilannetta. Ulkomaalaisten työllisyysasteen todettiin olevan laskussa ja työttömyysasteen nousussa vuodesta 2023 alusta alkaen. Työllisten määrä on kuitenkin kasvanut Suomessa 2020 -luvulla pääosin ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden takia. Työnhakijoiden määrää ovat puolestaan kasvattaneet tilapäistä suojelua saavat ukrainalaiset ja perhesyistä maahan muuttaneet.
Keskustelua syntyi Suomeen tulleiden ukrainalaisten työllistymisestä. Lisäksi tunnistettuun tarvetta yhteiselle kansalliselle linjalle sekä toimille osaavan työvoiman houkuttelemiseksi ja Suomessa pysymisen edistämiseksi.
Kunnat työskentelevät sitkeästi pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi
Kuntajaosto esitteli katsauksen työllisyysalueiden ratkaisuista pitkäaikaistyöttömyyden hoitamiseksi. Keskeisiksi toimenpiteiksi nostettiin työnhakijoiden henkilökohtainen ja pitkäjänteinen palvelu, monialaisen yhteistyön toimivuus, oikeanlaisten ratkaisujen etsiminen asiakkaille. Lisäksi tuotiin esille yhteiskunnallisten yritysten ja kuntien hankintojen hyödyntämisen mahdollisuudet pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi.
Haasteiksi tunnistettiin erityisesti monialaisen yhteistyön toimivuus, viranomaisten välisen työnjaon epäselvyys sekä rahoitus- ja ohjausjärjestelmän kokonaisuus. Kunnat ovat vastanneet tilanteeseen esimerkiksi lisäämällä työkykyasiantuntijoita ja ottamalla käyttöön uusia kuntalisämalleja, joilla tuetaan kohderyhmän työllistymistä.
Neuvottelukunta painotti erityisosaamisen merkitystä pitkäaikaistyöttömien palveluissa ja totesi, että eri toimijoiden rooleja ja vastuita tulee edelleen selkeyttää ja kehittää. Lisäksi tuotiin esiin kannustimien merkitys haastavan kohderyhmän työllistymisen edistämisessä. Keskusteluissa tunnistettiin myös tarve kehittää keinoja, joilla ennaltaehkäistään työnhakijoiden ajautumista pitkäaikaistyöttömyyteen.
Neuvottelukunnan ja jaostojen työskentelyä voi seurata hankeikkunasta:
Lisätietoja:
neuvottelukunnan pääsihteeri, erityisasiantuntija Jenni Wessman, TEM, [email protected]
TEM:n verkkosivu: Työllisyyden edistämisen valtakunnallinen neuvottelukunta