Pk-barometri: Pk-yritysten suhdanneodotukset edelleen positiiviset, myös odotukset henkilöstömäärän kehityksestä parantuneet
Pk-yritykset lähtivät kuluvaan vuoteen poikkeuksellisessa tilanteessa, kun pandemia alkoi kiihtyä uudelleen. Tilanne heijastuu pienten ja keskisuurten yritysten odotuksiin lähiajan suhdannekehityksestä ja odotukset ovat laskeneet, mutta ovat edelleen positiiviset. Lisäksi suurin osa vastanneista pk-yrityksistä näki suhdanteiden pysyneen ennallaan viime syksyn barometriin verrattuna.
Pandemia jatkuminen ja terveysturvallisuuteen tähdänneiden rajoitusten voimassaolo ovat heikentäneet pk-yritysten tulevaisuuden näkymiä. Myönteistä on se, että odotukset henkilöstön määrän kehityksestä ovat pysyneet positiivisina ja jopa lievästi parantuneet.
– Viime syksyyn verrattuna pienempi joukko pk-yrityksiä näkee nyt suhdanteiden paranevan. Viime viikkoina on kuitenkin virinnyt toivoa pandemiatilanteen tasaantumisesta. Yritykset hyötyisivät ennustettavammasta toimintaympäristöstä, mikä olisi omiaan myös vauhdittamaan kasvuhaluja ja investointiaikeita. Koronan jälkeisessä ajassa on varmistettava, että yritysten toimintaympäristö on ennakoitava ja kannustava, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä.
Pk-yritysbarometrin julkistavat kaksi kertaa vuodessa Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö. Tällä kertaa kyselyyn vastasi 5 200 yritystä. Vastausaika oli joulukuun 2021 puolivälistä ja tammikuun 2022 puoliväliin.
Pandemian pitkittyminen näkyy suhdanneodotuksissa
Tuloksissa näkyvät pandemian pitkittyminen ja elinkeinotoimintaa haittaavat rajoitukset.
– Syksyllä voimakkaasti kohonneet suhdanneodotukset ovat heikentyneet, kun yhteiskuntaa on jouduttu sulkemaan uudestaan korkeasta rokotuskattavuudesta huolimatta. Epävarmuutta lisää viruksen muuntuminen ja sen seurauksena toistuvat sulkutoimet monilla toimialoilla, pääekonomisti Mika Kuismanen Suomen Yrittäjistä sanoo.
Epävarmuus nakertaa investointiaikeita
– Odotukset liikevaihdon kehityksestä seuraavat karkeasti yleisiä suhdanneodotuksia. Ne ovat laskeneet hieman samaan aikaan, kun yleiset suhdanneodotukset ovat heikentyneet, Kuismanen kertoo.
– Pk-yritykset tulevat vähentämään merkittävästi investointejaan. Kaikilla päätoimialoilla paitsi teollisuudessa on enemmän investointisuunnitelmistaan luopuvia kuin niitä lisääviä yrityksiä, Kuismanen jatkaa.
Investointiodotusten heikko kehitys on yhteydessä pandemian jatkumisen kestoon, talouskasvuun ja toimintaympäristön epävarmuuteen.
Rahoituksen saatavuus säilyi kokonaisuutena hyvänä
Rahoituksen saatavuus on säilynyt kokonaisuutena hyvänä. Barometrin vastaajista vain viisi prosenttia kertoo hakeneensa ulkoista rahoitusta sitä saamatta. Suhteessa syksyn barometriin ulkoisen rahoituksen käyttö on säilynyt samalla tasolla.
Pankkirahoituksen osuus on lähtenyt nousuun, mutta taustalla on myös koronatukiin liittyviä muutoksia. Noin puolet vastaajista kertoo rahoittajien luottopolitiikan kiristyneen. Kiristyminen näkyy barometrin mukaan yleisimmin vakuusvaatimuksien ja oman pääoman vaatimusten kasvuna ja rahoituksen hinnassa. Luottopolitiikan kiristyminen näkyy voimakkaimmin kasvuhakuisten yritysten vastauksissa.
–Suomen pankkisektori on hyvässä kunnossa ja yrityksilläkin menee isossa kuvassa hyvin. Pankkisääntelyn kiristyessä kasvuhakuisten yritysten rahoituksen saatavuus on turvattava. Vihreä siirtymä ja väestön ikääntyminen vaativat nyt uudistumista ja uudistuminen puolestaan investointeja, liiketoimintajohtaja Juuso Heinilä Finnverasta sanoo.
Vasta viidennes kartoittanut liiketoiminnan ilmastovaikutuksia
Ajankohtaisaiheena barometrissä selvitettiin myös yritysten valmiuksia ilmastonmuutoksen hillintään.
Kasvuhakuiset pk-yritykset tunnistavat ilmastonmuutoksen hillitsemistoimien vaikutukset yrityksen toimintaan muita yrityksiä useammin.
– Näissä yrityksissä ilmastonmuutoksen hillitsemistoimien nähdään luovan ennen kaikkea mahdollisuuksia yritysten liiketoiminnalle, Kuismanen sanoo.
Toistaiseksi pk-yrityksistä vain viidennes on kartoittanut liiketoiminnan ilmastovaikutuksia. Suuremmilla pk-yrityksillä ilmastovaikutusten tarkastelu on yleisempää kuin pienemmillä yrityksillä.
Lisätietoja
elinkeinoministerin erityisavustaja Mari Kokko, TEM, puh. 040 521 2124, sposti: [email protected]
kehittämispäällikkö Katri Lehtonen, TEM, puh. 050 526 2515, sposti: 084, [email protected]
pääekonomisti, johtaja Mika Kuismanen, Suomen Yrittäjät, puh. 050 356 0705, sposti: [email protected]
liiketoimintajohtaja Juuso Heinilä, Finnvera Oyj, puh. 029 460 2576, [email protected]