Raportti: Työllisyysasteen noususta huolimatta Suomi on edelleen muita Pohjoismaita jäljessä
Työllisyysaste on viime vuosina noussut kaikissa Pohjoismaissa. Vuosina 2016–2018 nousu oli Suomessa Pohjoismaiden nopeinta, mutta tästä huolimatta Suomi on edelleen muita Pohjoismaita jäljessä. Tiedot käyvät ilmi Pohjoismaiden ministerineuvoston julkaisemasta State of the Nordic Region 2020 -raportista.
Matalampaa työllisyysastetta selittää muun muassa se, että osa-aikatyö ei ole Suomessa yhtä yleistä kuin muualla. Tämä näkyy erityisesti naisten työllisyysasteessa. Muihin Pohjoismaihin verrattuna ikääntyneiden työssäkäynti on Suomessa vähäisempää. Rakenteellisten tekijöiden ohella Suomen heikomman työllisyysasteen taustalla ovat erot talouden kehityksessä.
Työikäisen väestön määrän odotetaan vähenevän Suomessa 3 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Alueelliset erot ovat suuria. Kaikissa Pohjoismaissa työikäisen väestön väheneminen koskettaa 72 prosenttia, Suomessa jopa 90 prosenttia kunnista.
Talouden rakennemuutos ja 2010-luvun pitkittynyt taantuma ja heikentynyt työllisyys näkyvät myös kotitalouksien käytettävissä olevissa tuloissa. Vuosina 2011–2017 keskimääräiset tulot pienenivät puolessa Suomen kunnista, kun Tanskassa, Grönlannissa, Islannissa, Norjassa ja Ruotsissa ne kasvoivat kaikissa kunnissa. Taustalla on myös kaupunkeihin suuntautuva muuttoliike.
Pääkaupunkiseuduilla myönteisimmät aluekehitysnäkymät
Pääkaupunkiseudut pärjäävät alueiden kehityspotentiaalin vertailussa. Yhdeksän väestön, työvoiman ja talouden kehitystä kuvaavaa indikaattoria yhdistävä indeksi nostaa Oslon alueen vertailun kärkeen, Uusimaa sijoittuu viidenneksi. Kärkeen sijoittuneita alueita yhdistää matala väestöllinen huoltosuhde, melko korkea työllisyysaste sekä korkea bruttokansantuote ja TK-investoinnit asukasta kohden. Uudellamaalla kolmesta osa-alueesta vahvin on väestö sisältäen muun muassa demografisen huoltosuhteen ja nettomuuton. Verrattuna edelliseen tarkasteluun vuonna 2018 Suomen alueista kehityksen edellytykset paranivat eniten Varsinais-Suomessa.
Valituilla indikaattoreilla tarkasteltuna kehitysnäkymät ovat myönteisimmät pääkaupunkien alueella. Vertailu ei kuitenkaan huomioi esimerkiksi asumisen kustannuksia tai kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja, jossa kuntien väliset erot ovat suuria metropolialueilla.
State of the Nordic Region 2020 –raportti on Pohjoismaiden ministerineuvoston julkaisu, jonka on tuottanut pohjoismainen aluekehityksen ja suunnittelun tutkimuslaitos Nordregio. Raportissa vertaillaan Pohjoismaiden alueellista kehitystä väestön, työmarkkinoiden, talouden ja hyvinvoinnin suhteen. Julkaisu ilmestyy joka toinen vuosi.
Lisätiedot:
erityisasiantuntija Hanna-Maria Urjankangas, TEM, p. 029 506 3739
erityisasiantuntija Anu Henriksson, TEM p. 029 504 7235