Selvitys: ulkomaisten luonnonmarjanpoimijoiden aseman parantaminen vaatii sääntelyn muuttamista
Ulkomaisten luonnonmarjanpoimijoiden asemaan liittyy nykymuodossaan merkittäviä riskejä. Työ- ja elinkeinoministeriö tilasi poliittisen päätöksenteon tueksi selvityksen eri ratkaisuvaihtoehtojen taloudellisista vaikutuksista. Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä on lisäksi tuottanut täydentävää vaikutusten arviointia vaihtoehdoista.
Pellervon taloustutkimus PTT:n ja Vaasan yliopiston selvitys arvioi kahden eri sääntelyvaihtoehdon taloudellisia vaikutuksia luonnonmarjoja kerääviin ulkomaalaisiin, luonnonmarja-alan yrityksiin sekä julkiseen talouteen Suomessa. Vaihtoehdot ovat, että poimijat tulisivat jatkossa Suomeen työsuhteessa kausityöhön perustuen tai itsenäisessä asemassa elinkeinonharjoittajina.
Selvityksen mukaan luonnonmarja-alan oikeudellisen sääntelyn muuttaminen on perusteltua alan epäkohtien minimoimiseksi. Työsopimukseen perustuva kausityö vaikuttaa realistisemmalta vaihtoehdolta kuin yksityisenä elinkeinonharjoittajana toimiminen.
”Elinkeinonharjoittajina toimiminen suomen kieltä osaamattomille ja hyvin erilaisista kulttuuriympäristöistä tuleville poimijoille olisi kustannustehoton ja raskas toimintatapa. Käytännössä poimijoilla ei olisi edellytyksiä suoriutua lakisääteisistä velvollisuuksistaan. He olisivat yhä riippuvaisia luonnonmarjayrityksistä, sillä heidän tulisi itse solmia marjojen myyntisopimukset niiden kanssa”, sanoo PTT:n vanhempi ekonomisti Henna Busk.
Selvitys tukee poliittista päätöksentekoa eri vaihtoehdoista. Hallitus tulee linjaamaan jatkovalmistelusta myöhemmin. Tavoitteena on, että säädösmuutokset tulevat voimaan satokaudeksi 2025.
Taloudellisia vaikutuksia kaikille osapuolille
Selvityksen mukaan työsuhde toisi poimijoille työsuhteen edut ja vähimmäispalkan turvan. Muutos ei kuitenkaan välttämättä tarkoittaisi kaikille marjanpoimijoille tulojen kasvua. Se ei myöskään ehkäisisi matkakulujen aiheuttamaa velkaantumista kotimaassa.
Alan yrityksille poimijoiden työsuhde ja siihen sisältyvät työnantajavelvollisuudet aiheuttaisivat kustannusten nousua. Osan yrityksistä pitäisi muuttaa toimintaansa ja osa voisi joutua vetäytymään markkinoilta. Kustannusten nousu aiheuttaisi nousupaineita kotimaisten luonnonmarjojen hinnoille. Työsuhteisuuden ei arvioida aiheuttavan merkittäviä vaikutuksia julkiselle taloudelle.
Selvitys suosittaa, että alan toimijat pidetään mukana jatkovalmistelussa ja työntekijöiden ja työnantajien tarvitsemasta neuvonnasta huolehditaan. Selvitykseen haastateltiin laajasti alan toimijoita ja viranomaisia.
Poimintaa ei tulisi jatkossa rinnastaa turismiin
Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä on tuottanut täydentävää vaikutusten arviointia päätöksenteon tueksi. Työryhmä korostaa, että poimijoiden maahantulo tulisi jatkossa järjestää joko työsuhteen tai elinkeinonharjoittamisen varaan, eikä poimintaa siten jatkossa rinnastettaisi turismiin. Säädösmuutosten lisäksi ongelmien korjaaminen vaatii sekä alan omaa vastuullisuustyötä että viranomaisyhteistyötä.
Työsuhdevaihtoehto tarkoittaa, että luonnontuotteiden keruu lisättäisiin kausityölain soveltamisalaan. Työryhmän mukaan vaihtoehdon selkeimpänä etuna olisi, että työsuhteessa tapahtuvaan työhön soveltuisivat yleiset työoikeudelliset säännöt ja työsuojeluvalvonnalla voitaisiin puuttua epäkohtiin.
Marjalain kehittäminen ja marjanpoimijoiden Suomeen tuleminen elinkeinonharjoittajina olisi marja-alan yrityksille pienempi toimintatavan muutos ja niille kustannuksiltaan pienempi. On kuitenkin epävarmaa, pystyisivätkö poimijat käytännössä suoriutumaan yrittäjävelvoitteista, kuten PTT:n selvityskin toteaa.
Mahdollista olisi myös yhdistää nämä kaksi vaihtoehtoa, jolloin poimijan maahantulo voisi perustua joko työsuhteeseen tai yrittäjyyteen tilannekohtaisesti. Marja-alan yritykset voisivat joka tapauksessa jatkossakin hyödyntää myös sellaisten poimijoiden työpanosta, jotka ovat Suomessa muulla kuin poimintaan liittyvällä perusteella.
Taustalla ongelmat marjanpoimijoiden työoloissa ja ansioissa
Luonnonmarjojen kerääminen Suomessa on nojautunut voimakkaasti ulkomaisiin, erityisesti Thaimaasta kutsuttaviin ja rekrytoituihin kerääjiin. Tähän mennessä poimijat ovat tulleet Suomeen Schengen-turistiviisumilla, jolla he saavat oleskella ja kerätä marjoja maassa enintään kolme kuukautta.
Ongelmat luonnonmarjanpoimijoiden työoloissa ja ansioissa ovat nousseet laajempaan tietoisuuteen reilun viimeisen 10 vuoden aikana. Vuosina 2022 ja 2023 alalla on esiintynyt laajoja ihmiskauppaepäilyjä ja -syytteitä. Ongelmien vuoksi ulkoministeriö keskeytti luonnonmarjanpoimijoiden viisumihakemusten vastaanoton Thaimaassa maaliskuussa 2024. Marjanpoimijoiden maahantuloon tarvitaan kestävä ratkaisu satokaudesta 2025 eteenpäin.
Lisätiedot:
vanhempi ekonomisti Henna Busk, Pellervon taloustutkimus PTT, p. 040 164 8136, [email protected]
johtava asiantuntija Katri Niskanen, TEM, p. 029 504 7373, [email protected]
Työ- ja elinkeinoministeriön luonnonmarjanpoimijoiden aseman parantamista koskeva työryhmä ja selvitys