Hyppää sisältöön

Suomi ylitti selvästi EU:n vuoden 2020 energiatehokkuustavoitteet

työ- ja elinkeinoministeriö
Julkaisuajankohta 16.6.2022 10.09
Tiedote

Suomi ylitti kirkkaasti EU:n energiatehokkuusdirektiivin pohjalta asetetun sitovan energiansäästövelvoitteensa kaudella 2014–2020. Toteutunut yhteenlaskettu energiansäästö oli vuoden 2020 lopussa yli 85 prosenttia enemmän kuin kansallinen velvoite. Myös kaikki muut Suomen asetetut energiansäästötavoitteet saavutettiin.

Suomelle EU-velvoitteiden mukaisesti asetettu sitova 49 terawattitunnin (TWh) kumulatiivinen energiansäästövelvoite vuosille 2014–2020 edellytti keskimäärin 1,75 TWh:n uutta energiansäästöä jokaisena vuonna. Uutta säästöä syntyi kuitenkin merkittävästi enemmän, minkä ansiosta monille EU:n jäsenvaltioille haastava velvoite saavutettiin Suomessa kaksi vuotta etuajassa.

Suomi alitti selvästi myös energiatehokkuusdirektiivissä energian loppukäytölle asetetun ohjeellisen 310 terawattitunnin enimmäisrajan, kuten myös primäärienergialle asetetun vastaavan tavoitteen. Lisäksi valtion keskushallinnon rakennuskannalta edellytetyn kahdeksan gigawattitunnin energiansäästön sijaan Suomi ylsi 18 gigawattitunnin säästöön. 

”Energiatehokkuussopimukset ovat osoittaneet jälleen tehonsa. Ne ovat aidosti toimiva tapa edistää kuntien ja yritysten energiansäästöä. Meillä tämä vapaaehtoinen sopimusmenettely toimii ja tuottaa hyviä ja tavoitteet ylittäviä tuloksia. Siksi ne ovat mukana myös tulevassa ilmasto- ja energiastrategiassa keskeisenä tapana tehostaa energiankäyttöä Suomessa”, painottaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.

”Suomi on noussut tässäkin lajissa ykköseksi. Olemme yksi harvoista EU-maista, joissa vapaaehtoinen sopimusmenettely toimii ja tuottaa hyviä tuloksia. Energiatehokkuus ei synny tyhjästä, tarvitaan tekoja ja hyvät välineet. Tässä olemme selkeästi oikealla tiellä”, toteaa ministeri Lintilä.

Vapaaehtoisilla energiatehokkuussopimuksilla suuri vaikutus

Ratkaiseva rooli kaikkien tavoitteiden ja kumulatiivisen energiansäästövelvoitteen saavuttamisessa oli energiatehokkuussopimuksilla, jotka ovat vaikuttavin energiatehokkuuden ohjauskeino Suomessa. Valtion ja eri toimialojen välisissä sopimuksissa ovat mukana lähes kaikki suuret ja keskisuuret energiankäyttäjät teollisuudesta, energia-, palvelu- ja kiinteistö- ja kunta-alalta.

Velvoitekauden lopussa toteutuneesta kumulatiivisesta 91,1 terawattitunnin energiansäästöstä lähes puolet (41 TWhkum) saavutettiin energiatehokkuussopimuksiin liittyneiden yritysten ja kuntien tekemien konkreettisten energiatehokkuustoimien ansiosta. Alkuperäisestä 49 terawattitunnin kumulatiivisesta säästövelvoitteesta sopimustoiminnalla saavutettu säästö kattoi yli 80 prosenttia. 

Seuraava sitova velvoitekausi on asetettu vuosille 2021–2030. Kumulatiivisen laskentatavan vuoksi kauden ensimmäisinä vuosina tehdyillä energiankäytön tehostamistoimilla on kauden päättyessä suurin painoarvo, sillä ne ennättävät tuottaa energiansäästöä pisimpään. Velvoitekauden alkupuolella toteutuvat energiatehokkuustoimet ovat siksi erityisen tärkeitä tavoitteen saavuttamisen kannalta.

Uudet EU-tavoitteet aidosti haastavia saavuttaa

Parhaillaan neuvoteltava Euroopan komission viime heinäkuussa antama FitFor55 -lakipakettiehdotus tiukentaa energiatehokkuustavoitteita edelleen. Lisäksi komission toukokuussa antamassa REPowerEU -ehdotuksessa esitetään vielä lisää kirityksiä niin absoluuttisen energiankulutuksen tavoitteisiin kuin kumulatiiviseen energiansäästövelvoitteeseen. Tuntuvasti kovempien tavoitteiden saavuttaminen on jatkossa yhä vaikeampaa ja kalliimpaa. 

Energiatehokkuussopimukset näkyvät painokkaasti myös Suomen valmistelussa olevassa uudessa ilmasto- ja energiastrategiassa, jossa ne ovat mukana yhtenä toimivimpana keinona tehostaa energiankäyttöä Suomessa. Merkittävän haasteen tulevien tavoitteiden saavuttamiselle asettaa vihreän siirtymän edellyttämä yhteiskunnan sähköistyminen, joka lisää sähkönkulutusta, mikä on vaikeaa sovittaa yhteen erityisesti absoluuttista energiankulutusta rajoittavien tavoitteiden kanssa. 

Lisätiedot:
erityisasiantuntija Pia Kotro, TEM, puh. 029 504 7229
johtaja Heikki Väisänen, Energiavirasto, p. 029 505 0120 (energiatehokkuus)
elinkeinoministerin erityisavustaja Markku Rajala, p. 029 504 7122
johtaja Ulla Suomi, seuranta ja vaikutukset, Motiva, puh. 040 733 9972
yli-insinööri Tiina Sekki, Energiavirasto, puh. 029 505 0200
 

 
Sivun alkuun