Talouskasvun hidastuminen ei taltuta työvoimapulaa
Avointen työpaikkojen määrä oli helmikuussa ennätyksellisen suuri. Vaikka Ukrainan sota leikkaa talouden kasvua, monet investoinnit saavat myös lisää vauhtia. Työvoimapula ja kohtaanto-ongelmat eivät siis häviä kriisin vuoksi mihinkään, kirjoittaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen.
Kuukaudessa ehtii tapahtua maailmaa mullistavia asioita. Sotilaallisen hyökkäyksen järjettömyydellä on hintansa. Talouden kasvuennusteesta voi leikata puolet pois – mutta onneksi vain puolet, kun edellisen laman aiheuttajat poistuvat samaan aikaan näyttämöltä koronarajoitusten päättyessä. Kasvua kannattelee myös se, että suuri osa EU:n elvytystuista ja valtion tki-panostuksista on vasta tulossa.
Talouden kasvua leikkaa erityisesti hintojen nousu, mikä heikentää kuluttajien ostovoimaa. Ansiotason nousu on tänä vuonna ennakkotietojen mukaan vajaat kolme prosenttia, mutta inflaatiovauhdin arvioidaan olevan liki viisi prosenttia. Niiden lähes parin miljoonan ihmisen, jotka ovat pelkkien etuus- ja eläketulojen varassa, tulot kasvavat vielä heikommin.
Verotuksen inflaatiotarkistukset eivät ehdi hätiin, vaan kulutusmahdollisuuksien kaventuminen tulee näkymään kotimaisen kysynnän heikkenemisenä. Vaikutus kohdistuu jälleen kerran palvelusektoreille. Sota vaikuttaa myös vientiimme suoraan Venäjä-pakotteiden sekä turismin vähenemisen kautta. Toki vaikutuksia on myös tuontiin, joten nettovaikutus tuotannon arvoon jää nähtäväksi.
Sota ei vielä näy tilastoissa
Helmikuun työllisyys- ja työttömyystilastoissa sodan vaikutukset eivät vielä näy. Työllisyys ja työttömyys kulkevat edelleen hyvään suuntaan. TE-toimistoissa on käsitelty helmikuussa ennätykselliset 242 000 avointa työpaikkaa.
Eikä tässä vielä kaikki, vaan tämän päälle tulee toinen mokoma lisää työpaikkoja, jotka ilmoitetaan muilla kanavilla. Toisin sanoen työpaikkoja on nyt työttömiä työnhakijoita enemmän. Vaikka moni näistä työpaikoista tarjoaa vain osa- ja määräaikaista työtä, tämä avointen työpaikkojen tulva ei voi kuivua, vaikka tuotanto alenisikin prosentin tai pari.
Sota tuuppii moniin investointeihin jopa lisää vauhtia
Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin TE-toimistoihin helmikuussa yhteensä 122 400. Avoimet työpaikat ovat lisääntyneet kaikissa maakunnissa ja lähes kaikissa ammattiryhmissä; eniten kuitenkin palvelu- ja myyntityöntekijöiden (14 400), muiden työntekijöiden (8 100), rakennus¬, korjaus¬ ja valmistustyöntekijöiden (7 000), prosessi¬ ja kuljetustyöntekijöiden (5 400), asiantuntijoiden (2 800) sekä erityisasiantuntijoiden (2 700) ryhmissä.
Sen paremmin työvoimapula kuin työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaanto-ongelmatkaan eivät tule tämän kriisin vuoksi paljon helpottamaan, vaikka tuotannon kasvu hidastuisikin. Taloussaarto Venäjän suuntaan ja pyrkimys hakea korvaavia kauppasuhteita vauhdittaa varmasti edelleen tuontia korvaavia investointeja meillä ja muualla Euroopassa. EU:n tavoite irtautua Venäjän energiasta on myös täysin yhteensopiva ilmastotavoitteiden kiirehtimisen kanssa.
Ulkomaalaistaustaisten työllisyys kohenee
Optimismia helmikuun työllisyysluvuissa herättää myös ulkomaalaistaustaisen työvoiman hidas mutta varma työllisyyden paraneminen. Viime kuussa ulkomaalaisia työttömiä työnhakijoita oli 30 000. Määrä on tullut alaspäin edellisvuodesta 14 prosenttia ja viime kuusta 3 prosenttia. Laskua on eniten Lapissa eritoten matkailun elpymisen vuoksi. Ulkomaalaistaustaisten työllisyys on lisääntynyt myös muissa maakunnissa.
Ulkomaalaistaustaiset ovat kärsineet koronasta johtuvista lomautuksista suhteellisesti enemmän ja työllisyyden kasvu tässä ryhmässä on perustunut erityisesti määrä- ja osa-aikaisten työsuhteiden kasvuun, mikä niin ikään selittynee koronaan liittyvällä epävarmuudella. Vaikka ulkomaalaisten työttömyys on laskenut viime kuukausina, on työttömien työnhakijoiden määrä tässä joukossa edelleen noin 5 000 henkeä korkeampi kuin vuosina 2019 ja 2020.
Vähän ristiriitaisestikin voi todeta, että vaikka Ukrainasta saapuu ihmisiä meille turvaan, työvoimavajeen tilkkeeksi heistä ei ole. Pakeneminen sota-alueelta ei ole työperusteista maahanmuuttoa, ja vaikka kriisipakolaiset työllistyisivätkin Suomeen, apu saattaa olla vain väliaikainen. TEMin asiantuntijoiden arvioiden mukaan ainoastaan noin kolmannes työperusteisista maahanmuuttajista on ylipäätään maassa vielä viisi vuotta muuton jälkeen.
Elina Pylkkänen, alivaltiosihteeri