Tekoäly tuottamaan lisätehoa yritys- ja viranomaistoimintaan

Tammikuun työllisyyskatsaus vahvistaa joulukuussa näkyviin noussutta käännettä parempaan. Avoimien työpaikkojen määrä on joulukuusta lisääntynyt. Työttömyyskään ei ole kasvanut enää pariin kuukauteen. Tämä on hieno alku vuodelle 2024, ja toivottavasti orastavat lupaukset talouskasvusta toteutuvat.

Kasvulupausta antaa Teollisuussijoituksen teettämä kysely suomalaisille pk-yrityksille viime vuoden lopulta. Kyselyyn vastasi noin 1 500 yritystä kahdeksalta eri päätoimialalta. Viime vuosi oli monille yrityksille pettymys, vaikka rakennusalaa lukuun ottamatta muilla aloilla ei niin heikosti lopulta mennytkään. Pk-yritykset selvisivät inflaation kiihtymisestä ja korkotason hyppäyksestä yllättävänkin hyvin kokonaisuuteen nähden. Hyvä mutta toisaalta tietenkin huono – uutinen lienee se, että työvoimapula on helpottanut. Tätä voi tulkita kummin päin tahansa. Työvoiman saatavuus on parantunut, mutta markkinatilanteesta selviytymiseksi neljännes yrityksistä on joutunut tekemään lomautuksia. 

Pk-yritysten kasvuhalukkuus näkyy

Katsaus pk-yritysten lähitulevaisuuteen näyttää hyvältä. Yrityksissä on patoutunutta kasvuhalukkuutta, kun viime vuodelle suunnitellut investoinnit lykkääntyivät epävarman markkinatilanteen vuoksi. Inflaatio on jo selkeästi rauhoittunut, korot ovat laskusuunnassa ja reaalinen ostovoima kasvussa. Työvoimaa tarvitaan sekä suorittavaan työhön että asiantuntijatyöhön. Yrityksillä on investointi-intoa laajalla rintamalla ja kaikilla tutkimukseen osallistuneilla toimialoilla, paitsi rakentamisessa. Tosin näyttäisi rakennusalallakin vihdoin helpottavan, sillä ainakin asuntojen myynti on vilkastunut pääkaupunkiseudulla ja sitä myöten hinnat ovat kääntyneet lievään nousuun.

Ilahduttavaa kyselyn perusteella on se, että suurten yritysten lisäksi myös pk-sektorilla investoidaan aktiivisesti ja tietoisesti puhtaaseen siirtymään. Vihreän siirtymän investoinnit ovat kyselyn mukaan kiihtymässä tulevina vuosina. Eritoten kuljetus ja varastointi sekä teollisuus aikovat kasvattaa päästövähennyksiin tähtääviä investointeja entisestään. Myös tietoisuus päästöjen laskennasta eli ympäristövastuuntunto on saavuttanut kaikki toimialat. Tämän vastuun tiedostaminen alkaa ohjata yhä vahvemmin yritysten tekemistä.  

Tekoälyn hyödyntäminen on digitalisaation seuraava vaihe

Digitalisaation omaksuminen tuotantoprosesseissa on vakiinnuttanut roolinsa tuottavuuden kasvattamisessa. Ja hyvä näin, sillä seuraava kehitysaskel on jo odottamassa. Tekoälyn vallankumous etenee kaikille sektoreille ja toimialoille.  Tällä hetkellä vasta vähemmistö pk-yrityksistä hyödyntää tekoälyä. Nähtäväksi jää, miten toimialat ja itse kukin yritys muotoilee bittipohjaisen älyn tukemaan toimintaansa. Jää nähtäväksi, mitä tässä rytäkässä tapahtuu työllisyydelle, kun puhutaan työvoiman määrästä ja laadusta.

Tekoälystä puheen ollen, Ruotsin TE-palveluissa hyödynnetään upeasti uusia koneoppimismenetelmiä työnvälityksessä. Tekoälypohjainen algoritmi jaottelee työttömät ensin kolmeen segmenttiin: 1) kitkatyöttömiin, jotka eivät tarvitse apua uudelleen työllistymisessä; 2) osatyökykyisiin, jotka tarvitsevat intensiivisiä kuntoutustoimenpiteitä ja 3) aktivointipalvelujen kohderyhmään, jotka erilaisten palvelujen kautta ohjataan joko työhön tai koulutukseen. Tämä kolmas ryhmä jaetaan vielä kolmeen eri kategoriaan algoritmipohjaisesti sen perusteella, kuinka haasteellista heidät on saada työttömyydestä eteenpäin. 

Hienointa tässä tekoälyohjauksessa on se, että algoritmi rakennetaan noin 30 muuttujasta. Ne kuvaavat työnhakijaa, hänen osaamistaan, työkokemustaan ja toiveitaan sekä lisäksi alueellista työvoiman kysyntää ja talouden suhdannetilannetta. Kokonaisuuteen saadaan mukaan vaikuttavuus, kun työvoimavälitys ja aktivointi hinnoitellaan työllistämisen vaikeusasteen mukaisesti. Toimenpiteen palkkio maksetaan välittäjälle vasta onnistuneesta ja tuloksiin johtaneesta työstä. 

Tätä prosessia voidaan helposti seurata ja lähettää korjaavaa palautetta toimijoille. Kun tutkimusasetelma varmistetaan sellaiseksi, että palvelun kohderyhmä ja kontrolliryhmä valitaan mahdollisimman samankaltaisiksi, voidaan nimenomaisen toimenpiteen vaikuttavuus todistaa kaikkia tutkimuksen metodologisia sääntöjä noudattaen. 

Tämä koneoppimisen kiehtova maailma mahdollistaa työllisyyspalveluissakin paljon suuremman volyymin ja tehokkuuden kuin mihin ihmisvoimin voidaan kyetä. Mihin vielä pääsemmekään työllisyyspolitiikassa tekoälyn ja kannustinpalkkiomallien avulla? 

Elina Pylkkänen
alivaltiosihteeri