Työelämän kehittämisen uusin strategiatyöpaja: keinoja osaamisen vahvistamiseen ja nuorten työllistymiseen

Työelämän kehittämisstrategian uusimmassa työpajassa asiantuntijat pureutuivat osaamisen kehittämiseen työpaikoilla sekä nuorten työllistymiseen ja työelämässä pärjäämiseen. Työpajassa käsiteltiin näihin liittyen tarvittavia kehittämisvalintoja, jotta tuottavuus, osaaminen ja hyvinvointi vuoteen 2035 vahvistuvat.

Miksi erinomainen osaaminen ei näy tuottavuutena?  

Suomen aikuisväestö on perustaidoiltaan maailman huippua kaikilla koulutusasteilla ja digitaaliset taidot ovat kansainvälisessä vertailussa hyvät. Tämä ei kuitenkaan näy tuottavuuden tai kilpailukyvyn kehityksessä. Vaikka osaaminen Suomessa on vahvaa, meillä on liian iso joukko, noin 300 000 henkilöä, joiden luku- ja numerotaidot ovat heikot nyky-yhteiskunnassa ja työelämässä pärjäämiseen. Osaamisen hyvään tasoon ei siis voida tuudittautua, vaan osaamista ja sen kehittymistä on aktiivisesti tuettava. 

Valtaosa oppimisesta tapahtuu työssä ja on osa työtä. Syksyn 2024 työolobarometrissa 85 % vastaajista koki voivansa oppia uutta työssä ja 73 % arvioi, että työpaikalla kannustetaan kokeilemaan uusia asioita. Työn tavoitteisiin kytkeytynyt työssä oppiminen nähdään keinona rakentaa kilpailuetua markkinoilla. Parhaimmillaan osaamistarpeita myös ennakoidaan ja oppimiseen investoidaan.  

Osaamisen johtaminen on lähtökohta työssä oppimista tukevan kulttuurin syntymiselle. Jotta työssä oppiminen toteutuisi tavoitteellisesti, tarvitaan rakenteita kuten osaamisen tunnistamisen välineitä, oppimisen edistämiseen liittyvien vastuiden selkeää määrittelyä tai asian kytkemistä palkitsemiseen. Kyse ei ole ainoastaan siitä, mitä yksilöt osaavat ja oppivat, vaan myös osaamisen jakamisesta työyhteisöissä. Viime kädessä kyse on ihmisten innostamisesta eli oppimiseen kannustavan ilmapiirin luomisesta työyhteisössä, johon jokainen työyhteisön jäsen voi vaikuttaa. 

Työssä oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa 

Valtaosa työssä oppimisesta tapahtuu vuorovaikutuksessa ja tulevaisuudessa tämän merkitys entisestään korostuu. Dataa ja tietoa on tarjolla yllin kyllin, mutta sen pureskeluun osana ongelmanratkaisua ja uuden luomista tarvitaan aktiivista vuorovaikutusta. Verkostot ja erityisesti oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö ovat tärkeitä keinoja osaamisen kehittämiseksi. Verkostoissa tieto ja hyvät käytännöt leviävät ja uusi tieto ruokkii oppimista. Uutta tietoa syntyy myös tutkimustoiminnan tuloksena. Lisää tutkimusta tarvitaan esimerkiksi työssä oppimisesta ja siitä, mitkä tekijät parantavat työyhteisöjen kykyä uudistua.  

Uudistumiskykyyn vaikuttaa työyhteisöjen oman toiminnan lisäksi ympärillä olevan yhteiskunnan kulttuuri. Uuden oppiminen tarkoittaa muutosta, jossa usein joudutaan myös luopumaan vanhasta. Työpajassa suomalaisen yhteiskunnan kulttuurin erityispiirteet nousivatkin keskusteluun. Vallitseeko meillä korostuneen turvallisuushakuinen ja riskejä välttelevä kulttuuri vai uskallammeko kokeilla, erehtyä ja epäonnistua - eli oppia uutta? 

Nuoret tarvitsevat tukea työelämän ensiaskelissa  

Nuorten pääsy työelämään ja pärjääminen siellä ovat tulevaisuuden työelämän tärkeitä kysymyksiä. Nuoren työelämäkokemuksia ja odotuksia käsiteltiin laajasti vuoden 2024 Työelämäfoorumilla, josta pääviesteinä nuorilta nousivat töihin pääsy sekä tuki työelämän ensiaskeleilla.  

Nuorten näkökulmasta keskeiseksi teemaksi nousi työelämään tutustuminen jo kouluaikana. Monipuoliset harjoittelumahdollisuudet ja mentorointi luovat vahvempaa pohjaa työuralle. ”Jos nuori kokee itsensä arvostetuksi ja saa riittävästi tukea, hän pystyy ottamaan ensimmäiset askeleet rohkeasti,” totesi eräs keskustelija.  

Nuorten pääsy työelämään on nähtävä laajemmin kuin sinä yksittäisenä hetkenä, jolloin nuori työllistyy ensimmäiseen työpaikkaansa. Työelämään pääseminen muotoutuu jatkumossa, joka alkaa jo koulussa ja jatkuu työelämässä. Nuoren ensikontakti työelämään on merkittävä kokemus, joka muovaa mielikuvaa työelämän houkuttelevuudesta.  Kun nuori pyrkii työelämään hakemalla työpaikkaa, kokemus rekrytointiprosessista voi vaikuttaa nuoren uskoon työuran aukeamisesta ylipäätään. Nuoret ovat tuoneet esille, että rekrytointiprosessit ovat liian usein monimutkaisia ja raskaita, eikä palautetta prosessista saa välttämättä lainkaan. 

Kun työelämään pääsee tutustumaan jo opiskeluaikana, saa parempaa käsitystä siitä, millaista on olla töissä ja mitä työelämältä voi odottaa. Monipuoliset tutustumisjaksot erilaisilla työnantajilla ja erilaisissa tehtävissä auttavat nuoria näkemään vaihtoehtoja, miten voisi itse astua työelämään. Pilkkomalla työtehtäviä ja rakentamalla uudenlaisia kokonaisuuksia työpaikoilla voitaisiin pitää tarjolla sopivia tehtäviä kokeiltaviksi ja ensimmäisiksi työtehtäviksi.   

Perehdyttämisen tärkeä rooli korostuu nuorilla 

Keskeiseksi teemaksi nuorten pärjäämiseksi työelämässä nousi perehdyttäminen. Perehdyttämistä tarvitaan työtehtävään, mutta myös laajemmin liittyen työelämän rooleihin, odotuksiin, oikeuksiin ja vastuisiin. Nuoren rinnalla voisi kulkea mentori, joka auttaa nuorta tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja oppimaan työelämässä tarvittavia taitoja. Jokaisella työyhteisössä on vastuu siitä, että nuori työntekijä otetaan mukaan työyhteisöön. Parhaimmillaan työyhteisö on monipuolisesti nuoren kasvun ja kehittymisen tukena, ja työpaikalla on mahdollisuus nähdä ja kokeilla erilaisia töitä.  

Mielekkäiden kehitysmahdollisuuksien näkeminen, tilaisuudet saada oma potentiaali esiin ja kuuluminen hyvin toimivaan työyhteisöön ovat vahvoja kiinnikkeitä työelämään. Kokemus siitä, että työelämä kantaa sekä riittävä työstä saatava toimeentulo antavat taloudellista turvaa ja mahdollistavat keskittymisen työn sisältöihin sekä hyvän työn ja muun elämän yhteensovittamisen.  

Osallistu keskusteluun  

Miten osaamista voidaan työpaikoilla tulevaisuudessa kehittää? Miten nuorten pääsyä työelämään ja siellä pärjäämistä voidaan tukea? Kerro meille ajatuksistasi osaamisen kehittämiseksi ja nuorten tukemiseksi 31.8. mennessä.   

Osallistumislinkki   

Strategiakeskusteluun toivotaan laajaa osallistumista!  Kyselyyn saadut kommentit hyödynnetään strategiaryhmän keskusteluissa ja niistä uutisoidaan strategian kotisivuilla.  

Asiantuntijaryhmän seuraava työpaja järjestetään syyskuussa. Silloin aiheena on tulevaisuuden monimuotoinen työelämä.