Uudistetun ydinenergialain luonnos lausunnolle
Työ- ja elinkeinoministeriö on lähettänyt lausunnolle luonnoksen uudeksi ydinenergialaiksi. Uudistuksen päätavoitteena on pitää ydinenergian käyttö yhteiskunnan kokonaisedun mukaisena sekä huolehtia toiminnan turvallisuudesta ja Suomessa syntyvästä ydinjätteestä.
”Hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on myös vahvistaa Suomen asemaa houkuttelevana ydinenergian tuotannon ja uusien laitosten rakentamispaikkana. Tähän pyritään luomalla edellytykset hankkeiden valmistelun ja toteuttamisen nopeuttamiseksi ja sujuvoittamiseksi,” toteaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.
Tavoitteena on myös varmistaa, ettei ydinenergian käyttö edistä ydinaseiden leviämistä, ja että Suomi noudattaa ydinenergian käytön turvallisuuteen ja ydinmateriaalivalvontaan liittyviä Euratomin ja kansainvälisiä velvoitteita. Ydinräjähteitä koskeva kielto sisältyy lakiluonnokseen nykymuotoisena. Asiaa arvioidaan myöhemmin sotilasräjähteitä koskevan sääntelyn uudistamisen yhteydessä.
Ydinenergialaki ja sen nojalla annetut säännökset uudistetaan kokonaisuudessaan. Samoin uudistetaan Säteilyturvakeskuksen määräykset ja YVL-ohjeet kokonaisuudessaan omassa prosessissaan, joka ottaa huomioon muuttuvan lainsäädännön.
Uusi ydinenergialaki selkiyttää ydinenergiaan käyttöön liittyvää sääntelyä. Nykyinen laki on ollut voimassa yli 35 vuotta, ja sitä on muutettu kymmeniä kertoja. Laki ei enää vastaa nykyistä säädöstapaa ja tarpeita. Myös toimintaympäristö, teknologia ja muu lainsäädäntö ovat muuttuneet merkittävästi ja kehitys jatkuu edelleen.
Ydinlaitosten lupamallia muutetaan paremmin hankekehitystä mahdollistavaksi
Ehdotuksen mukaan ydinlaitoshankkeen ensimmäinen kokonaisvaltainen yhteiskunnan kokonaisedun mukaisuuden arviointi tapahtuisi periaatepäätöksessä, joka olisi nykyistä yleisluonteisempi. Päätöksen ratkaisisi valtioneuvosto, mutta pienten ydinvoimalaitoshankkeiden osalta työ- ja elinkeinoministeriö.
Valtioneuvoston myönteinen periaatepäätös annettaisiin eduskunnalle selontekona. Ydinlaitoksen lupajärjestelmä olisi modulaarinen. Ydinlaitosta koskevissa luvissa ei enää käsiteltäisi yksityiskohtaisesti ydinjätehuollon tai ydinmateriaalivalvonnan järjestämistä tai laitoksen turvallisuuteen liittyviä teknisiä asioita, vaan ne käsiteltäisiin erillisinä asioina työ- ja elinkeinoministeriössä ja Säteilyturvakeskuksessa.
Ydinlaitoksen käyttöluvan voimassaolon sääntelyä uudistettaisiin siten, että sen voimassaoloa olisi mahdollista jatkaa säädettyjen edellytysten täyttyessä. Ydinlaitosta koskevan lupa-asian ratkaisisi valtioneuvosto, mutta ydinaineiden ja ydinjätteiden käsittelyyn ja varastointiin tarkoitetun itsenäisen ydinteknisen laitoksen lupa-asian Säteilyturvakeskus.
Ydinjätehuollosta ja sen kustannuksiin varautumisesta säädettäisiin vastaavilla periaatteilla kuin nykyisessä laissa. Jatkossakin tarkoituksena on, että Suomessa syntyneet ydinjätteet loppusijoitetaan Suomessa eikä Suomeen loppusijoitettaisi muissa maissa syntyneitä ydinjätteitä.
Ydinjätteiden ja käytettyjen ydinpolttoaineiden tuontia ja vientiä koskevaa sääntelyä kehitettäisiin mahdollistamaan käsittely, joka edeltää loppusijoitusta tai mahdollista uusiokäyttöä.
*Fuusioreaktorin kokeellista käyttöä säännellään jatkossa säteilylailla. Ehdotetun ydinenergialain sääntely kohdistuisi jatkossa laitoksiin, jossa ydinreaktio tapahtuu fission perusteella. Ehdotus mahdollistaisi fuusioenergiaan liittyvät innovaatiot.
Myös kaivos- ja malminrikastustoiminnan turvallisuussääntelyä ja lupajärjestelmää uudistettaisiin. Ydinaineen (uraanin tai toriumin) talteenottolaitosta koskevat vaatimukset ja lupajärjestelmä olisivat soveltuvin osin vastaavat kuin säädettäisiin ydinlaitosten osalta. Puhdistustoimenpiteiden ja jätehuollon velvoitteiden laiminlyönnin varalta vaadittaisiin vakuus. Säteilyturvakeskus olisi lupaviranomainen.
Säteilyturvakeskuksen toiminnan rahoitusta koskeva sääntely uudistettaisiin. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2027.
Lausunnolle menneessä esityksessä ehdotetaan säädettäväksi ydinenergialaki sekä muutettaviksi säteilylakia, rikoslakia, painelaitelakia, kaivoslakia, vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annettua lakia, Finanssivalvonnasta annettua lakia, turvallisuusselvityslakia, pelastuslakia, kyberturvallisuuslakia, rakentamislakia ja eräiden rakennustuotteiden tuotehyväksynnästä annettua lakia.
Lausuntoaikaa 25.8.2025 saakka
Lakiluonnosta koskevat lausunnot tulee antaa Lausuntopalvelu.fi -sivulla olevaan lausuntopyyntöön viimeistään 25.8. mennessä. Niitä ei tarvitse lähettää sähköpostitse tai postitse. Lausunnon antajan tulee rekisteröityä ja kirjautua lausuntopalveluun. Tarkemmat ohjeet ovat palvelun verkkosivulla kohdassa: Ohjeet > Käyttöohjeet.
Jos lausunnon antaminen lausuntopalvelu.fi -sivuston kautta ei onnistu, voi sen toimittaa myös työ- ja elinkeinoministeriön kirjaamoon osoitteeseen kirjaamo.tem(at)gov.fi Kaikki lausunnot ovat julkisia. Lausunnoissa pyydetään käyttämään viitteenä diaarinumeroa VN/12625/2023.
* Täydentävä kappale fuusioreaktoreista lisätty 8.7.2025
Lisätiedot:
hallitusneuvos Anja Liukko, TEM, p. 0295 062 078 (tavoitettavissa 28.6. jälkeen 4.8. alkaen)
teollisuusneuvos Juho Korteniemi, p. 0295 047 054 (paikalla 1.–11.7.)
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja Lyydia Ylönen, p. 050 476 1341