Uusi aika, uusi mineraalistrategia

Mineraalien kasvava tarve energiasiirtymän, digitalisaation ja puolustusteknologian tarpeisiin on noussut ennen näkemättömällä tavalla keskusteluun ympäri maailman.

Käsissä pyörittelemämme kosketusnäyttöiset älylaitteet sisältävät noin 60 eri alkuainetta. Yhteen tuulivoimalaan tarvitaan 6000 kg puhdasta kuparia. Sähköautojen akut sisältävät monta kertaa enemmän kriittisiä metalleja kuin polttomoottoriautot. Ukrainan sodassa käytetyn ja tuhotun materiaalin määrää kukaan ei ole tohtinut edes laskea tai ainakaan sanoa ääneen. Siellä kun käydään taistelua kansainvälisen oikeuden perusasiasta eli valtioiden suvereniteetin kunnioittamisesta. 

Globaalien toimitusketjujen haavoittuvuus

Kasvavan mineraalien tarpeen lisäksi Euroopassa on oivallettu globaalien toimitusketjujen haavoittuvuus. Pandemian aiheuttama komponenttipula pysäytti tuotantolaitoksia. Riippuvuus Venäjän kaasusta uhkasi jäädyttää Euroopan ensimmäisenä sotatalvena. Kriittisten raaka-aineiden tuotanto maailmassa on erittäin keskittynyttä. Yksi maa, useimmiten Kiina, hallitsee yli 90 prosenttia lukuisten raaka-aineiden markkinoista. Näistä syistä omavaraisuuden vahvistaminen, tai hienommin sanottuna strategisen autonomian tavoittelu, on syrjäyttänyt vapaakaupan polarisoituvan maailman selviytymissuunnitelmana.

Vastauksena uuteen maailman aikaan EU on päättänyt kriittisten raaka-aineiden lainsäädännöstä, jolla raaka-aineiden saanti eri tarpeisiin yritetään turvata. Yhdysvallat puolestaan lanseerasi Mineral Security Partnership -aloitteen, jossa Suomikin on mukana. Monet kasvavat taloudet pyrkivät nousemaan kriittisten raaka-aineiden ja niihin rakentuvien arvoketjujen avulla menestykseen. Jopa Saudi-Arabia tähyää öljyn jälkeiseen aikaan suunnitellen kaivannaisalasta uutta talouden tukijalkaa.

Suomi on raaka-aineiltaan poikkeuksellinen maa Euroopassa

Tähän uuteen raaka-aineiden maailman järjestykseen myös Petteri Orpon hallitus haluaa vastata. Suomeen laaditaan uusi mineraalistrategia.

Suomi on Euroopassa poikkeuksellinen maa. Kallioperästämme löytyy liki kaikkia EU:n kriittisiksi luokiteltuja raaka-aineita. Meillä on aktiivista kaivostoimintaa ja sen jatkoksi vahva arvoketju mineraalien jalostuksessa. Suomessa jalostetaan kaivannaisia selvästi enemmän kuin itse tuotamme ja myös akkuarvoketju on rakentumassa hyvää vauhtia. Suomen lainsäädäntö on vakaalla pohjalla sekä kiertotalouden ja ympäristöasioiden osaaminen verraten vahvaa. Näistä lähtökohdista on hyvä lähteä mineraalistrategiaa uudistamaan.

Strategiatyö käynnistettiin viime joulukuussa työ- ja elinkeinoministeriön johdolla. Tavoitteena strategiassa on luoda näkemys mineraalialan varaan rakentuvan koko arvoketjun mahdollisuuksista luoda kasvua ja hyvinvointia Suomeen. Tarvitaan myös näkemys miten kasvua luodaan vastuullisella, kestävällä tavalla. Strategiassa pitäisi pystyä asettamaan tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset niiden saavuttamiseksi. 

Työtä ohjaa laaja-alainen ohjausryhmä, jonka puheenjohtajaksi minut kutsuttiin. Ohjausryhmän lisäksi asiantuntemusta strategiatyöhön tuovat kahdeksan eri näkövinkkelistä asiaa tarkastelevaa alatyöryhmää. Niissä työskentelee pitkälti toista sataa asiaan perehtynyttä henkilöä. Strategiaan haetaan näkemystä eri ministeriöiden ja valtion viranomaisten lisäksi tiedemaailmasta, elinkeinoelämästä, ympäristöjärjestöistä, kansalaisjärjestöistä, maakunnista ja kunnista, Saamelaiskäräjiltä ja Paliskuntain yhdistykseltä. Työtä fasilitoiva sihteeristö tulee ministeriöstä, Business Finlandista ja Geologian tutkimuskeskuksesta. 

Tammi-maaliskuussa työssä ovat ahkeroineet juuri alaryhmät. Ne ovat kokoontuneet viikon tai kahden välein ja tuottaneet kukin omasta näkökulmastaan tilannekuvan sekä tavoite- ja toimenpide-ehdotuksia strategian sisällöksi. Näitä ehdotuksia alatyöryhmien vetäjät ovat esitelleet koko ohjausryhmälle sekä myös avoimessa webinaarissa. Puheenjohtajana haluan kiittää jo nyt kaikkia alatyöryhmiä, niiden puheenjohtajia sekä kirjureita paneutumisesta ja uurastuksesta. Meillä on todella paljon aineksia strategian jatkotyöstöön.

Alatyöryhmien työssä on myös paljon yhteneväisyyksiä. Mahdollisuudet mineraalialan arvoketjun kestävään kasvuun arvioidaan hyviksi. TKI-toiminta ja moderni tutkimusinfra luovat uusia mahdollisuuksia mineraalivarojen hyödyntämiseen ja alan kiertotalouteen. Investointien toteutuminen edellyttää kuitenkin toimivaa rahoitusta ja sääntelyn ennakoitavuutta niin yritysten kuin kansalaisten näkökulmasta. Pullonkaulaksi alan kasvulle voi muodostua osaamis- ja työvoimapula. Koulutustarpeet on ennakoitava ajoissa.

Yhteiskunnallinen hyväksyttävyys merkittävää

Erityisesti arvoketjun alkupäässä eli kaivannaistoiminnassa nousee entistä vahvempana vastuullisen toiminnan ja sosiaalisen toimiluvan merkitys. Vain avoin vuorovaikutus ympäröivän paikallisyhteisön ja sidosryhmien kanssa antaa yrityksille mahdollisuudet toimia. Eri osapuolten kannattaa kehittää käytäntöjä vastuullisuustyöhön yhdessä. 

Yhteiskunnallinen hyväksyttävyys edellyttää, että pystymme aiempaa parempaan ympäristöasioissa. Teknologiaa pitää kehittää ja ottaa parhaat ratkaisut nopeasti käyttöön. Hankkeiden yhteisvaikutusten arviointia on kehitettävä. Toisaalta hankkeiden selvityksissä saadaan valtavasti uutta tietoa luonnosta ja sitä pitäisi pystyä hyödyntämään laajemmin yhteiskunnassa. Kiertotalouteen ja materiaalitehokkuuteen kannattaa panostaa.

Suomessa käytävä yhteiskunnallinen keskustelu kaivannaistoimintaan liittyen ei ole poikkeuksellista. Vastuullisemman toiminnan vaateet ovat ilmassa kaikkialla niin ympäristön, sosiaalisen kestävyyden kuin alan toiminnan läpinäkyvyyden näkökulmista. Alan johtavat yritykset ymmärtävät tilanteen: raaka-aineiden kasvava tuotanto edellyttää entistä vastuullisempaa toimintaa ympäri maailman. Tätä keskustelua ja siitä toivottavasti seuraavaa kansainvälisten vastuullisuuskriteerien ja -standardien kehitystä meidän kannattaa olla ajamassa eteenpäin.

Strategiaa ei laadita tyhjiössä

Mineraalistrategiaa ei laadita tyhjiössä. Sen on kuljettava samaan suuntaan samaan aikaan laadittavan teollisuuspoliittisen strategian kanssa. Sen on oltava linjassa ilmasto-, ympäristö- ja monimuotoisuustavoitteiden kanssa. On myös tunnistettava globaali tarve karsia ylikulutusta ja parantaa materiaalitehokkuutta. Mineraalialan kasvulla voimme tukea maailmanlaajuisesti luonnonvarojen kokonaiskulutuksen alentamista, kun fossilisesta hiilestä, öljystä ja kaasusta päästään energiasiirtymän avulla eroon.

Me strategiatyön puurtajat pyrimme syksyllä tarjoamaan mahdollisimman hyvän ehdotuksen uudeksi mineraalistrategiaksi. Työ- ja elinkeinoministeriö ja maan hallitus viimeistelevät strategian vuoden loppuun mennessä.

Uusi strategia antaa toivottavasti eväitä Suomen entistä vahvemmalle mineraalipolitiikalle ja aktiiviselle kansainväliselle yhteistyölle. Mineraalipolitiikalla on väistämättä kasvava rooli osana kansainvälistä teollisuus-, energia- ja turvallisuuspolitiikkaa.

GTK:n pääjohtaja Kimmo Tiilikainen toimii TEM:n mineraalistrategiaa valmistelevan työryhmän puheenjohtajana