Uusi historiateos käy läpi energiapolitiikan murroskohdat 70-luvulta nykypäivään
Työ- ja elinkeinoministeriön toteuttama historiateos "Vastuuta ja voimaa – Suomen energiapolitiikan käännekohtia" avaa Suomen energiapolitiikan kehityskaarta 1970-luvulta nykypäivään. Siinä käydään läpi suomalaisen energiapolitiikan kehitystä kriisien, yhteiskunnallisten muutosten, lainsäädännön, kansainvälisen yhteistyön sekä EU-jäsenyyden ja kiristyvien ilmasto- ja päästövelvoitteiden ristipaineessa. Vuodesta 2022 lähtien ja edelleen jatkuvana kriisinä on Venäjän täysimittainen hyökkäyssota Ukrainaan.
Kirja asettaa energiapolitiikan käännekohdat laajaan taustaan. Vuoden 1973 öljykriisi ja polttoaineiden kallistuminen teki energian merkityksen näkyväksi jokaisessa kodissa ja vauhditti kansallisen energiapolitiikan järjestäytymistä.
Viisi vuosikymmentä myöhemmin Euroopan energiamarkkinat järkkyivät jälleen, kun Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan keväällä 2022 käynnisti uuden eurooppalaisen energiakriisin. Hintavaihtelut, epävarmuus ja saatavuusuhat korostuivat, mutta Suomi kykeni irtautumaan venäläisestä fossiilienergiasta valtaosin alle vuodessa.
Teos osoittaa, miten geopoliittiset murrokset ovat kytkeytyneet energiapolitiikkaan ja huoltovarmuuden rakentamiseen. Myös luonnonvoimat ja ilmastonmuutoksen eteneminen ovat määrittäneet tekemisen suuntaa. Sen punaisena lankana ovat valtiovallan toimet kohtuuhintaisen energian turvaamiseksi, energian toimitus- ja huoltovarmuuden vahvistamiseksi sekä energian tuotannon ja käytön ekologisen kestävyyden edistämiseksi.
Energialähteiden muutokset piirtävät kehityksen kaaren: puupoltosta ja varhaisesta sähköistymisestä fossiilisten polttoaineiden nousuun, 1970-luvun ydinvoimaratkaisuihin sekä uusiutuvien nopeaan kasvuun, erityisesti tuulivoiman voimakkaaseen lisääntymiseen ja aurinkoenergian yleistymiseen. Esiin nousevat myös energiatehokkuuden ja järjestelmätason ratkaisut, kuten sähkön ja lämmön yhteistuotanto, energiatehokkuussopimukset, vahvat sähköverkot, toimivat markkinat ja hukkalämpöjen hyödyntäminen.
Kirja kertoo samalla politiikanteosta: energiapolitiikka syntyy päätöksentekijöiden tavoitteiden ja yhteiskunnan paineiden keskellä kytkeytyen teollisuus-, alue- ja turvallisuuspolitiikkaan sekä kansainväliseen ilmastokehykseen. EU:n velvoittava energia- ja ilmastolainsäädäntö sekä sen kansallinen toimeenpano ovat nousseet viime vuosina keskeiseksi osaksi ministeriön virkatyötä.
Erityisenä näkökulmana teoksessa korostuu ministeriön energiaosaston rooli. Energiaosasto perustettiin kauppa- ja teollisuusministeriöön 1.3.1975, ja se on pysynyt valtion energiapolitiikan ytimessä myös ministeriörakenteiden muutoksissa – mukaan lukien työ- ja elinkeinoministeriön perustaminen vuonna 2008. Teos on kertomus pitkäjänteisestä virkavastuullisesta valmistelusta ja yhteistyöstä, jolla suomalaisen yhteiskunnan toimintaa on turvattu menestyksellisesti niin arjen tarpeissa kuin kriisien koetellessa.
Teoksen lähdepohja nojaa aiempaan ja uuteen tutkimukseen ja medialähteisiin. Ajankuvaa täydennettiin myös energia-alan aikalaistoimijoiden laajoilla haastatteluilla. Lähdemateriaalin kokosi Oy Spiritus Historiae Ab, joka myös tuotti kirjan käsikirjoituksen ja kuvatoimituksen. Työtä seuraamaan ja tukemaan työ- ja elinkeinoministeriö asetti ohjausryhmän, jonka puheenjohtajana toimi ministeriön energiaosaston ylijohtaja Riku Huttunen. Tekstit viimeisteltiin ministeriössä virkatyönä. Kirjan taiton toteutti Grano Oy.
Lisätiedot:
ylijohtaja Riku Huttunen, TEM, energiaosasto, p. 050 431 6518 (ohjausryhmän puheenjohtaja)
teollisuusneuvos Jaana Avolahti, TEM, energiaosasto, p. 0295 064 836 (ohjausryhmän sihteeri)