Uusi kansainvälinen sopimus edistää avoimuutta patenttijärjestelmässä

Maailman henkisen omaisuuden järjestö WIPOn diplomaattisessa konferenssissa Genevessä on hyväksytty uusi sopimus. Kansainvälisen geenivarojen ilmoitusvelvollisuutta koskevan sopimuksen laatimisella pyritään parantamaan geenivaroja ja geenivaroihin liittyvää perinteistä tietoa käsittelevien patenttijärjestelmän osien tehokkuutta, läpinäkyvyyttä ja laatua.

moitusvelvollisuuden soveltamisala rajoittuu patentteihin. Se ei vaikuta keksinnön patentoitavuuteen, vaan se tuottaa tietoa keksinnöstä patenttiviranomaisille. Sopimuksen mukaisilla tietojärjestelmillä pyritään lisäksi estämään patenttien virheellinen myöntäminen keksinnöille, jotka eivät ole uusia tai innovatiivisia geenivarojen tai geenivaroihin liittyvän perinteisen tietämyksen osalta. Sopimus edistää geenivarojen ja niihin liittyvän perinteisen tietämyksen maailman laajuista kestävää käyttöä.

Maailman henkisen omaisuuden järjestössä WIPOssa on neuvoteltu yli 20 vuotta teollis- ja tekijänoikeuksia, geenivaroja ja geenivaroihin liittyvää perinteistä tietoa koskevan kansainvälisen sopimuksen tekemisestä. WIPOn yleiskokous päätti vuonna 2022, että se kutsuu koolle diplomaattikonferenssin sopimuksen tekemiseksi vuoden 2024 aikana.

Sopimus on merkityksellinen erityisesti alkuperäiskansoille, joihin kuuluu jopa 600 miljoonaa ihmistä maailmassa. Sopimuksessa varmistetaan maailmanlaajuisesti alkuperäiskansojen asema patenttihakemusten ilmoitusvelvollisuudessa ja myös oikeuksien kansainvälinen kehitys viittaamalla vuonna 2007 hyväksyttyyn YK:n julistukseen alkuperäiskansojen oikeuksista. Euroopan unioni ja EU-maat ovat hyväksyneet YK:n alkuperäiskansajulistuksen.

Sopimus ei kuitenkaan luo alkuperäiskansoille uusia kollektiivisia aineettomia oikeuksia. Ilmoitusvelvollisuutta koskevan sopimuksen sisältö on läpinäkyvyyttä lisäävä teknisluonteinen velvoite ja sen tarkoitus on täydentää geenivarojen ja perinteisen tiedon suojaamiseksi laadittua sopimuskokonaisuutta.

Sopimuksen sisältö

Sopimuksen mukaisen ilmoitusvelvollisuuden soveltamisala rajoittuu patentteihin. Se edellyttää tiettyjen ehtojen vallitessa, että patentinhakija ilmoittaa patenttihakemuksessa sen maan, josta geenivara on peräisin luonnontilassa (in situ). Sopimus ei kata digitaalista sekvenssitietoa. Mikäli geenivaran alkuperämaata ei tiedetä, olisi patentinhakijan ilmoitettava lähde, josta tieto on peräisin (esim. geenipankki,tietokanta tai kirja). Lisäksi patentinhakijan olisi ilmoitettava se alkuperäiskansa tai paikallinen yhteisö, jolta geenivaraan liittyvä perinteinen tieto on saatu. Ellei tietoa ole saatu alkuperäiskansalta tai paikalliselta yhteisöltä, olisi ilmoitettava lähde, josta geenivaraan liittyvä perinteinen tieto on peräisin. 

Ilmoitusvelvollisuus edistää eri valtioiden sekä alkuperäiskansojen ja paikallisten yhteisöjen hallussa olevien geenivarojen ja niihin liittyvän perinteisen tiedon huomioon ottamista osana patenttijärjestelmiä. 

Ilmoitusvelvollisuus koskee ennen kaikkea bioteknologiaan perustuvia keksintöjä kehittäviä yrityksiä. EU-maissa on merkittäviä bioteknologia-alan yrityksiä. Ranska, Espanja, Saksa ja Italia ja myös Suomi olivat vuonna 2022 maailman tilastoissa kymmenen maan kärjessä bioteknologian alaan liittyvien patenttien määrässä. 

Sopimuksen mukaisella ilmoitusvelvollisuudella voi olla vaikutuksia saamelaiseen perinteisen tiedon käyttöön. Geenivaroihin liittyvää perinteistä tietoa saamelaisilla voi olla esimerkiksi kasvien lääkinnällisistä tai terveyttä hoitavista ominaisuuksista. Myös saamelainen perinteinen tieto tulee ilmoittaa patenttihakemuksissa, mikäli ilmoitusvelvollisuuden ehdot täyttyvät. Ilmoitusvelvollisuus parantaisi tietoisuutta geenivaroista ja niiden hyödyntämisestä ja edistäisi sitä kautta myös geenivaroihin liittyvän perinteisen tiedon säilymistä. Siten sopimuksella on myös saamelaiskulttuurin perinteitä ylläpitävä vaikutus.

Suomea konferenssissa edustivat suurlähettiläs Heidi Schroderus-Fox Suomen pysyvästä edustustosta Genevessä, hallitusneuvos Anna Vuopala opetus- ja kulttuuriministeriöstä, erityisasiantuntija Stiina Löytömäki työ- ja elinkeinoministeriöstä, johtava tutkijainsinööri Hetti Palonen patentti- ja rekisterihallituksesta, lähetystöneuvos Anna Vitie, I lähetystösihteeri Juuso Moisander sekä I lähetystösihteeri Jussi Nummelin Suomen pysyvästä edustustosta Genevessä.
Lisäksi valtuuskuntaan osallistuivat asiantuntijoina Jukka Liedes sekä puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi, lakimiessihteeri Kalle Varis ja kansainvälisten asioiden sihteeri Inka Saara Arttijeff Saamelaiskäräjistä.

Lisätiedot: 
erityisasiantuntija Stiina Löytömäki, TEM, p.  029 504 7107