Ydinenergian hyödyntäminen ja sääntely uudistuvat
Ydinenergialla tuotetaan tänä vuonna jo yli 40 prosenttia suomalaisesta sähköstä. Tulevaisuudessa ydinenergiaa voidaan tuottaa myös nykyistä pienemmissä yksiköissä ja hyödyntää uudenlaisiin tarkoituksiin, kuten teollisuuden ja yhdyskuntien lämmitykseen. Uudenlaiset näkymät alan toiminnassa edellyttävät uudenlaista otetta myös hallinnossa.
Aloitin työ- ja elinkeinoministeriön ydinenergia ja polttoaineet -ryhmän päällikkönä kesäkuun alussa noin kolme kuukautta sitten. Olen käyttänyt merkittävän osan tästä ajasta keskusteluihin sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa. Avaan ajatuksiani ensimmäisten havaintojen perusteella tässä kolumnissa.
Tulevaisuutta rakennetaan vankalle perustalle
Ydinenergialla on merkittävä rooli Suomen sähköntuotannossa, ja ydinjätehuollossa olemme edelläkävijä. Suomessa on luotu vahvaa osaamista alalle niin yrityksissä, tutkimuslaitoksissa kuin hallinnossakin. Lähtökohdat kehittämiselle ovat vakaat ja hyvällä pohjalla.
Työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla ovat ydinenergiasääntelyn ylin johto ja valvonta. Lisäksi ministeriö toimii ydinenergiahankkeissa lupakäsittelijänä. Lupatilanne mahdollistaa nykyisten ydinvoimalaitosyksiköiden käytön pitkälle tulevaisuuteen.
Tällä hetkellä käynnissä on käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen, Onkalon käyttölupahakemuksen käsittely, joka kiinnostaa myös globaalisti. Hanke on nimeltään EKA, onhan se ensimmäinen koko maailmassa.
Myös mahdollisten uusien hankkeiden osalta tie on auki. Hallitusohjelman kirjauksen mukaan hallitus hyväksyy kaikki kriteerit täyttävät uudet periaatelupahakemukset, joissa hakijoiden taustat ovat kansallisen turvallisuuden kannalta hyväksyttäviä.
Suomi on globaalisti tunnettu ydinenergian menestyneenä hyödyntäjänä. Suomalaista ydinosaamista voidaan kaupallistaa globaalisti, joten kansainvälisestä näkyvyyttämme on tällä saralla syytä edistää jatkossakin. Suomessa on myös korkeatasoista tutkimusta, jota rahoitetaan kansallisesti ja EU-varoista. Korkeatasoista tutkimusta on syytä jatkaa niin turvallisuuden varmistamiseksi kuin alan kasvumahdollisuuksiin tarttumiseksi.
Energiamarkkinat tarjoavat mahdollisuuksia ja haasteita ydinenergialle
Energiamarkkinoiden tilannekuva on ydinenergian näkökulmasta mielenkiintoinen. Monet trendit, kuten energiankulutuksen sähköistyminen, vetytalous ja polttoon perustumattomien ratkaisuiden kasvu luovat tarvetta ydinenergialle. Samaan aikaan erittäin kustannustehokas ja nopeasti kasvava uusiutuvan energian tuotanto, osassa maailmaa myös fossiilisten polttoaineiden halpeneminen, kiristivät kilpailutilannetta eri teknologioiden välillä. Sähkön hinta vaihtelee aiempaa enemmän, ja tähän on ydinenergian tuotannonkin sopeuduttava.
Ydinenergian menestys tässä kilpailussa ei perustukaan enää pienimpiin muuttuviin tuotantokustannuksiin eri energiamuotojen joukossa tai välttämättä edes pienempiin kokonaiskustannuksiin. Sen suurin vahvuus on kyky tuottaa energiaa vakaasti säästä riippumatta. Ydinenergian tuotantokustannus on myös varsin vakaa suhteutettuna esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Viime vuosien kriisit ovat konkretisoineet näitä hyötyjä.
Tuotannon toimitusvarmuus ja kustannusten ennustettavuus ovat aina olleet tärkeitä sekä elinkeinoelämälle että kansalaisille, ja ovat sitä varmasti jatkossakin. Ydinenergian avulla voidaan leikata hintahuippuja ja lyhentää erittäin korkeiden sähkönhintojen kestoa. Ydinenergialla on myös ratkaiseva rooli siinä, kuinka omavarainen Suomi on sähkön huippukulutuksen aikoina.
Tulevaisuudessa ydinenergiaa voidaan hyödyntää pienemmissä yksiköissä ja uudenlaisiin tarkoituksiin. Teollisuuden ja yhdyskuntien lämmitys on hyvin merkittävä energiankulutuksen muoto.. Myös vetyratkaisut edistyvät. Edellä mainitut ovat esimerkkejä sovellutuksista ydinenergian tulevaisuuden käytölle.
Korkea hyväksyttävyys on nostanut ydinenergiasääntelyn poliittiselle agendalle
Ydinenergian käytön yhteiskunnallinen hyväksyttävyys on ollut kautta aikojen tärkeä osa alan toimintaa. Suomessa ydinenergian suosio on tällä hetkellä kaikkien aikojen huippulukemissa. Tämä luo positiivista näkymää myös sääntelyn kokonaisvaltaiselle kehittämiselle ja ottamaan huomioon uudet ratkaisut, kuten pienet modulaariset reaktorit.
Vuosikymmenien ajan ydinenergian julkilausuttu rooli on ollut niin kotimaisissa hallitusohjelmissa kuin EU-politiikassa varsin vähäinen. Julkinen keskustelu on käyty yksittäisten hankkeiden ympärillä, mutta pääosa sääntelyn kehittämisestä on tehty melko teknisinä harjoituksina. Näin ei ole enää, vaan pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma antaa selvät suuntaviivat ydinvoimasääntelyn kehittämiseksi.
Hallitusohjelman mukaan ydinenergialaki ja sitä toimeenpanevat määräykset uudistetaan viimeistään vuoteen 2026 mennessä. Tähän kokonaisuudistukseen kytkeytyy lukuisa joukko yksityiskohtia, kuten esimerkiksi lupaprosessit ja laitosten sijoitteluun liittyvät määräykset. Säännöstö velvoittaa toiminnanharjoittajia ja liittyy erityisesti TEM:n ja STUK:n viranomaistehtäviin. Hallitusohjelman mukaisesti ydinenergialainsäädäntöä kehitetään uudet ratkaisut huomioon ottaen, mutta kuitenkin niin, että ydinturvallisuus, kansainväliset velvoitteet ja muut olennaiset asiat otetaan jatkossakin huomioon täysmääräisesti.
Hallitusohjelma linjaa myös ydinenergian edistämisestä EU-vaikuttamisessa. Ohjelman mukaan EU-vaikuttamista voidaan aktiivisesti edistää ydinenergian teknologianeutraalin kohtelun varmistamiseksi. Yksin Suomi ei voi merkittävästi EU-sääntelyyn vaikuttaa, mutta osana jatkuvasti vahvistuvaa ydinenergian niin sanottua like-minded -jäsenmaiden joukkoa tämä on erittäin mahdollista. Euroopassa yhä useammassa maassa kansalaismielipide ja poliittinen ilmapiiri ovat aiempaa suosiollisempia ydinenergialle. Tämä voi näkyä lähivuosina ydinenergian parempana kohteluna EU:n tavoiteasetannassa ja sääntelyssä. EU-vaikuttaminen on tärkeää, jotta ydinenergia-alan toimintaympäristöä voidaan kehittää ennustettavasti.
EU:ssa vaikuttamisen paikkoja avautuu jatkuvasti, mutta isompi kokonaisuus on EU:n vuoden 2040 ilmasto- ja energiatavoitteiden laadinta ja sitä seuraava toimeenpano. Nykyinen komissio on tämän työn jo aloittanut, mutta merkittävämpi vastuu jää ensi kevään eurovaalien jälkeen aloittavan uuden komission toimikaudelle. Avainkysymys on, menestyykö teknologianeutraaliutta painottava näkökulma. Lähiviikkoina Euroopan komissio antanee myös ehdotuksen ydinmateriaalivalvonta-asetuksen (Euratom safeguards) päivityksestä.
Hallitusohjelman mukaan ydinenergiasääntelyn ja SMR-kehityksen resurssit ministeriössä ja Säteilyturvakeskuksessa varmistetaan. Käytännössä linjaus vietäneen valtion talousarvioon vuodesta 2024 alkaen. Ainakin TEM:n näkövinkkelistä linjaus on tervetullut, sillä ministeriön ydinenergiasääntelystä vastaa hyvin rajallinen joukko virkahenkilöitä. Resurssien kasvaessa on toki varmistettava, että ne käytetään hallinnon ratkaisukykyä parantavalla tavalla tehokkuutta ja laatua kehittäen.
Parhaamme tehdään – markkinat ratkaisevat
Ydinenergian näkymät ovat muuttuneet energiamarkkinoiden kehittymisen myötä. Tämä haastaa koko ydinenergiaan liittyvää hallintoa uudistamaan sääntelyä ja kehittämään prosessejaan siten, että alan kehittämistä voidaan jatkaa uusista lähtökohdista.
Pyrimme ministeriössä tekemään parhaamme, jotta hallinto on kehityksen mahdollistaja, jopa vauhdittaja. Hyviä keskusteluja, väittelyjäkin, todella tarvitaan lähikuukausina kehityksen johdattamiseksi uudenlaisille jengoille. Toki jatkossakin idea on, että elinkeinoelämä tekee uusia ydinenergiahankkeita koskevat aloitteet.
Teollisuusneuvos Juho Korteniemi on työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston
Ydinenergia ja polttoaineet -ryhmän päällikkö