Ydinvoima-alan osaamista varmistavia toimenpiteitä valmisteleva työryhmä

Tavoitteet ja tuotokset

Tarvittavien tilastotietojen osalta tulosten tulee olla käytettävissä viimeistään 15.2.2011.

Lähtökohdat

Suomessa on käytössä neljä ydinvoimayksikköä, rakenteilla yksi ja viime kesänä sai periaatepäätöksen kaksi uutta ydinvoimalaitos-hanketta. Lisäksi on tehty periaatepäätös käytetyn polttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta. ONKALO-niminen tutkimushanke on jo saavuttanut 400 metrin syvyyden Eurajoen Olkiluodossa.

Suurin osa ydinvoima-alan tehtävistä on sellaisia, että sopivan teknisen tai luonnontieteellisen koulutuksen omaavat henkilöt voidaan jatkokouluttaa ydinenergiaa käyttävien yhtiöiden ja muiden organisaatioiden toimesta tehtäviinsä. Esimerkiksi ydinvoimalaitosten ohjaajat ovat olleet aiemmin peruskoulutukseltaan insinöörejä ja teknikoita, nykyisin useimmiten he ovat AMK-taustan omaavia henkilöitä. Omissa organisaatioissaan he saavat täydennyskoulutuksen. Ohjaajien lisenssit myöntää Säteilyturvakeskus. Myös useisiin muihin tehtäviin on pätevyysvaatimuksia Säteilyturvakeskuksen ohjeissa tai ydinenergia-asetuksessa.

Kaikkien ydinenergian ja ydinlaitosten parissa työskentelevien on myös saatava koulutusta turvallisuuskulttuurista. Tämä edellyttää tietynlaista huolellisuutta ja moraalia, jossa ydinturvallisuuden ymmärretään olevan tärkein asia myös normaalissa työskentelyssä. Työsuhteet ydinvoimalaitoksissa ovat käytännössä olleet pitkäaikaisia ja työviihtyvyys hyvää.

Ydinvoima-alan eräät alueet edellyttävät pitkää, jopa usean vuoden erityiskoulutusta korkeakoulututkinnonkin jälkeen. Tällaisia alueita ovat jotkin reaktorifysiikan ja termohydrauliikan alueet. Näissä osaaminen hankitaan usein toimimalla tutkimuslaitoksessa ja myöhemmin siirtymällä muihin alan organisaatioihin. Erityisesti VTT:n, Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LTY) ja Aalto-yliopiston panos on näillä alueilla merkittävä. On kuitenkin huomattava, että Suomessa on tänä päivänä vain kaksi ydinspesifistä professuuria (Lappeenrannassa ja Otaniemessä).

Vuonna 2000 kauppa- ja teollisuusministeriö julkaisi raportin ”Toimenpiteitä ydinenergia-alan tietämyksen säilyttämiseksi”, jossa asiaa pohtinut työryhmä esitti toimenpiteitä alan osaamisen kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi. Ryhmä totesi, että asiantuntemuksen taso sekä palveluiden saatavuus oli yleisesti ottaen vähintäänkin tyydyttävällä tasolla. Ryhmä kuitenkin huomautti, että monilla alueilla resurssipohja oli varsin kapea. Ryhmä piti tärkeänä kansallisen ydinturvallisuustutkimuksen jatkamista, koulutuksen kehittämistä ja erityisesti kansainväliseen koulutukseen ja tutkimukseen osallistumista. Tutkimuksessa laskettiin, että Suomessa olisi ollut vuonna 2000 noin 500 ydinturvallisuusalan asiantuntijaa.

Vuosien 2000-2002 käytetyn polttoaineen loppusijoituslaitoksen periaatepäätökset ja 2002 eduskunnassa hyväksytty viidennen ydinvoimalaitosyksikön periaatepäätös muuttivat voimakkaasti edellä kuvattua tilannetta. Pätevän työvoiman tarve kasvoi voimakkaasti, mutta toisaalta alalla työskentelevien motivaatio ja alalle hakeutuminen kasvoivat myös. Tänään ydintekniikka on esimerkiksi Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa suosittu opiskeluala.

Vuonna 2005 KTM arvioi, että alalla oli vuoden 2000 perusteellisempaa tutkimusta vastaavasti noin 700 asiantuntijaa. 2010 on mahdollisesti saavutettu jo 1000 asiantuntijan raja.