Utredning om sårbarheter i lagstiftningen om arbets- och utbildningsbaserade uppehållstillstånd

Mål och resultat

Hankeen asettamisen jälkeen on valmistunut maaliskuussa 2025 väliraportti, jossa käsiteltiin ensimmäisiä johtopäätöksiä opiskelijoiden ja kasvuyrittäjien oleskelulupien sääntelytason haavoittuvuuksista. Väliraportin havaintojen perusteella päätettiin selvityshankkeen toimeksiannon muuttamisesta. Kasvuyrittäjien ja yrittäjien osalta tehdään erillinen, jo selkeästi säädösmuutoksia valmisteleva selvitys lupaperusteiden uudistamistarpeista.

Tämän hankkeen loppuraportissa puolestaan arvioidaan erityisesti kolmansista maista tulevien opiskelijoiden ja heidän perheenjäsentensä toimeentuloon, lupajärjestelmän väärinkäyttöön ja mahdollisiin turvallisuusuhkiin liittyvät haasteet ja lainsäädäntömuutostarpeet, jotta voidaan ehkäistä hyväksikäyttöä, ihmiskauppaa, haavoittuvaan asemaan joutumista (mm. toimeentulon haasteet) ja väärinkäytöksiä ja mahdollisia turvallisuusuhkia.

Lisäksi loppuraportissa selvitetään yleisesti työperusteisten oleskelulupien
sääntelytason mahdolliset haavoittuvuudet sisäisen ja kansallisen turvallisuuden
sekä laittoman maahanmuuton ja väärinkäytösten näkökulmasta.

Selvityksen erityisenä näkökulmana ovat viime vuosina tehdyt säädösmuutokset ja niiden vaikutukset, mutta lainsäädäntöä tarkastellaan kokonaisuutena. Hankkeen tuloksena laaditaan tiivis raportti mahdollisista tarpeista lainsäädännön muuttamiseksi.
Kansainvälisten opiskelijoiden osalta selvityksen pohjalta tarpeellisiksi arvioidut toimenpiteet linjataan ministerityöryhmässä ja viedään eteenpäin vuoden loppuun mennessä. Jos lainsäädäntömuutoksia tarvitaan, hallituksen esityksen laatimiseksi asetetaan myöhemmin erillinen hanke.

Utgångspunkter

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaan työperusteinen maahanmuutto on Suomen talouskasvun ja palvelujen turvaamisen kannalta erittäin tärkeää. Työperusteinen maahanmuutto on osa hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamista, ja osaajapulaan vastataan panostamalla kansainväliseen rekrytointiin, vahvistaen samalla edellytyksiä talouden kasvuun. Hallitusohjelman mukaisesti työperusteista maahanmuuttoa sujuvoitetaan, hallitaan ja väärinkäytökset estetään.

Oleskelulupajärjestelmää on viime vuosina uudistettu työ- ja koulutusperusteisten lupien osalta. Tavoitteena on ollut panostaa sujuvaan oleskelulupajärjestelmään väärinkäytökset ehkäisten sekä työmarkkinoiden ja TKI-toiminnan tarvitsemien kansainvälisten osaajien houkutteluun ja pitämiseen Suomessa. Työperusteisten oleskelulupien käsittelyaikojen osalta tavoitteena on hallituksen asettamana ollut tehokas ja nopea, enintään 30 vrk keskimääräinen käsittelyaika vuodesta 2019 alkaen.

Opiskelijat ja tutkijat –lain muutokset astuivat voimaan huhtikuussa 2022. Lainmuutoksen myötä Suomeen tulevat tutkinto-opiskelijat voivat saada oleskeluluvan koko opintojensa ajaksi, työnteko-oikeus nousi 30 tuntiin viikossa ja korkeakoulututkintoja suorittavien lupalaji muutettiin tilapäisestä (B) jatkuvaksi (A). Tutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden ns. työnhakulupa piteni kahteen vuoteen.

Työperusteisten oleskelulupien osalta ulkomaalaislain 5 luvun muutokset astuivat voimaan helmikuussa 2023. Uudet säännökset mahdollistavat mm. automaation ja eri viranomaisrekistereiden laajemman käytön lupakäsittelyssä. Työnantajien sertifiointi otettiin käyttöön. Suulliset kuulemiset etäyhteyden välityksellä mahdollistettiin. Ulkomaisen työvoiman käytön valvontaa koskevaa sääntelyä täsmennettiin ja Maahanmuuttovirastolle säädettiin mahdollisuus tehdä pidättäytymispäätös kaikissa työperusteisissa luvissa.

Suomen turvallisuusympäristössä tapahtuneiden muutoksien vuoksi on tärkeä selvittää, mitä mahdollisia haavoittuvuuksia työ- ja koulutusperusteiseen oleskelulupajärjestelmään liittyy, ja miten niihin olisi mahdollista vaikuttaa lainsäädännön tasolla.