Tutkimus: Palkkatyöyhteiskunta ei kannusta yrittäjyyteen eikä kasvuun

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun ja VTT:n valtioneuvostolle laatiman tutkimuksen mukaan yrittäjyyspolitiikan keinoin on Suomessa onnistuttu poistamaan yrittäjyyden esteitä, mutta kannusteet kunnianhimoiselle, uudistavalle yrittäjyydelle ovat palkkatyöyhteiskunnassamme vielä riittämättömät.

Yrittäjyyden puitetekijät, kuten perustamisen sääntely, rahoituksen saatavuus, koulutus, fyysinen infrastruktuuri sekä yrittäjyyttä tukevat politiikat ja ohjelmat ovat maailman kärkitasoa. Tästä huolimatta kansainvälisessä vertailussa Suomessa harvat ryhtyvät yrittäjiksi ja vielä harvemmat tavoittelevat kasvua.

Turun yliopiston kauppakorkeakoulu ja VTT selvittivät, miten politiikkatoimin voidaan edistää erityisesti kasvavien työnantajayritysten syntyä. Nuoret yritykset ovat tärkeitä uudistumisen ja tuottavuuden kasvun sekä tulevaisuuden työpaikkojen näkökulmasta. Selvitys tukee hallituksen yrittäjyyden tilannekuvan ja valtioneuvoston yrittäjyyden periaatepäätöksen toteuttamista.

Suomi sijoittuu alkuvaiheen yrittäjyysaktiviteetissa Euroopan keskitasolle, mutta jää kauas kärkimaista, esimerkiksi Latviasta ja Alankomaista. Demografiset tekijät selittävät merkittävästi alkuvaiheen yrittäjyysaktiivisuutta. Monissa korkeamman alkuvaiheen yrittäjyysaktiivisuuden maissa on suhteellisesti enemmän yrittäjäksi ryhtyviä naisia, nuoria ja korkeasti koulutettuja kuin Suomessa.

Suomessa alkuvaiheen yrittäjyysaktiivisuudessa korostuvat alhaiset kasvuodotukset, kansainvälistymispyrkimykset ja innovatiivisuus

Alkuvaiheen yrittäjistä Suomessa noin joka kymmenes tavoittelee korkeaa kasvua tai tähtää kansainvälisille markkinoille ja noin neljännes tavoittelee uusien tuotteiden tai palvelujen luomista. Kehitys on laskevalla uralla ja Suomi jää selvästi jälkeen tutkimuksen vertailumaista.

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun professori Jarna Heinosen mukaan ”merkittävä osa alkuvaiheen yrittäjyysaktiviteetista on Suomessa sivutoimista, mikä selittänee myös maltillisia kasvuodotuksia”.

Maltillisten kasvuodotusten kanssa linjassa on se, että merkittävällä osalla uusista yrityksistä ei ole lainkaan liikevaihtoa perustamisvuotta seuraavana vuotena. Lisäksi yrittäjien vuotuiset keskiansiot ovat noin 20 000 euroa, mikä vastaa vajaata 1 700 euron kuukausiansiota.

Kevytyrittäjien määrä kasvanut voimakkaasti erityisesti nuorten keskuudessa

Tutkimus tarjoaa ainutlaatuisen kuvan kevytyrittäjyyteen. Kevytyrittäjyys eli laskutuspalveluja tarjoavien yritysten kautta yrittäjänä toimivien määrä on kasvanut voimakkaasti vuosina 2019–2022. Kasvu on erityisen voimakasta nuorimmissa ikäluokissa ja yhtä voimakasta naisten ja miesten keskuudessa. Kevytyrittäjien mediaanitulot ovat vaatimattomat noin tuhannen euron luokkaa, ulkomaalaistaustaisilla hieman enemmän. Kasvava määrä kevytyrittäjistä perustaa toiminimen.

”Vaatimattomista tuloista huolimatta kevytyrittäjyyden merkitystä ei pidä väheksyä, sillä kevytyrittäjyys mahdollistaa yrittäjyyden kokeilun ja se voi toimia yhtenä reittinä yrittäjyyteen” arvioi erikoistutkija Mika Naumanen VTT:ltä.

Enemmän huomiota yrittäjyyden kannusteisiin

Yrittäjyyspolitiikan keinoin on Suomessa onnistuttu poistamaan yrittäjyyden esteitä, mutta yrittäjyyden kannusteet ovat jääneet riittämättömiksi. Kannustavan kasvualustan luominen kunnianhimoiselle, uudistavalle yrittäjyydelle edellyttää kansallisten toimijoiden tiivistä ja pitkäjänteistä yhteistyötä ja rohkeutta pohtia isojakin yhteiskunnallisia muutoksia, jotta yrittäjätyö ja palkkatyö näyttäytyvät yksilöille Suomessa tasavahvoina mahdollisuuksina.

Lisätietoja: yrittäjyyden professori Jarna Heinonen, Turun yliopisto, p. 050 5631 713, [email protected], erikoistutkija Mika Naumanen, Teknologian tutkimuskeskus VTT, p. 040 536 0868, [email protected] sekä hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, neuvotteleva virkamies Jaana Lappi, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 050 308 8143, [email protected]

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.