Alanvaihto kiinnostaa suomalaisia – voisiko sillä vauhdittaa talouskasvua?
"Yllättävän moni suomalainen olisi halukas vaihtamaan työpaikkaa tai jopa kokonaan ammattia tai toimialaa, jolla työskentelee. Urasiirtymät voisivat vauhdittaa elinkeinorakenteen murrosta ja talouskasvua”, kirjoittaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen kolumnissaan.
Viimeaikaiset työelämätutkimukset kertovat suomalaisten työntekijöiden yllättävänkin suuresta halukkuudesta vaihtaa työpaikkaa tai jopa kokonaan ammattia tai toimialaa, jolla työskentelevät. Duunitorin tekemä tuore tutkimus (Työnhaku Suomessa 2025) paljastaa, että yli puolet vastaajista olisi valmis uuteen uraan vaihtamalla alaa. Niin ikään Verian ja Drumin hiljattain julkaisema työelämäkysely vahvistaa samaa havaintoa. Kyselyyn vastanneista 43 prosentilla olisi halukkuutta vaihtaa alaa. Säännöllisesti tuotetun Työolobarometrin mukaan enemmistö hakisi työttömäksi jäädessään työtä omalta alaltaan, mutta lähes puolet voisi ajatella kokonaan uutta alaa.
Jos todellakin näin monet ovat valmiita aloittamaan joko opiskelun tai työuran toisella alalla, voisi urasiirtymillä olla elinkeinorakenteen murrosta ja talouskasvua vauhdittava vaikutus. Tämä edellyttäisi, että uusi ura löytyisi ammateista ja osaamisista, joille on entistä enemmän kysyntää.
Vaihtelunhalu kertoo siitäkin, että karttunutta työkokemusta ja taitoja halutaan soveltaa toiselle alalle yhden näkökulman viisaampana. Juuri nyt olisikin aika uusille urasuunnitelmille, kun työmarkkinoilla vielä odotellaan työvoiman kysynnän kasvua.
Kiinnostus ei välttämättä johda aktiiviseen työnhakuun
Verian ja Drumin kyselyssä kävi ilmi, että 73 prosenttia haastatelluista olisi valmis harkitsemaan uutta työpaikkaa, mikäli sellaista tarjottaisiin. Suurta oma-aloitteisuutta ei heiltä näyttäisi kuitenkaan löytyvän, sillä kyselyn mukaan yhä harvempi hakee vaihtohaluistaan huolimatta aktiivisesti uutta työpaikkaa.
Passiiviseen headhunterin soiton odotteluun on ymmärrettävä selitys. Kaikki tiedostavat jo, että muitakin työnhakijoita on nyt runsaasti liikkeellä.
Talouden taantuma heijastuu työyhteisön motivaatioon
Vaihtohalut eivät koske vain työntekijöitä ja asiantuntijoita. Myös johtajista yli 60 prosenttia on harkinnut työpaikan vaihtoa viimeisen vuoden aikana Tuottavuus ja työhyvinvointi -selvityksen mukaan (Lähtijät.fi). Huolestuttavaa tilannetta korostaa vielä se, että muissa Pohjoismaissa nykyisestä työpaikastaan pois haluavien pomojen osuus on puolta pienempi.
Vaihtohalut alkavat olla jo oireellisia ja heijastelevat todennäköisimmin myös talouden matalasuhdanteen aiheuttamaa apatiaa. Heikko taloustilanne on lähtökohtaisesti johtajan harteilla, mikä syö motivaatiota ja leviää työyhteisöön. Yllättävän hyvät tulosraportit kolmannelta kvartaalilta naapurimaistamme antavat kyllä meillekin lupauksen paremmasta. Kun taloudessa pyyhkii hyvin, työviihtyvyyskin paranee. Mutta myös toisinpäin: työssä viihtyminen kasvattaa organisaation tuottavuutta.
Alanvaihto monesti joustavampi ratkaisu kuin muuttaminen
Tärkeää olisi vilkastuttaa myös työvoiman alueellista liikkuvuutta. Tässä työttömyystilanteessa on surkuhupaisaa, jos työpaikkoja ei pystytä täyttämään, vaikka ammattitaitoisia työttömiä pitäisi tilastojen mukaan olla tarjolla. Joillain alueilla todella on pulaa työvoimasta. Esimerkiksi Lapissa matkailuun liittyviä avoimia työpaikkoja on ollut vaikea täyttää, vaikka pääkaupunkiseudulla on samaan aikaan alan ammattilaisia vailla työtä.
Myös jäänmurtajien valmistus vaatisi työvoiman siirtymistä paikkakunnille, jotka saavat tilaukset tai alihankintasopimuksia. Vaihtoehtona on järjestää nopealla aikataululla koulutusta oman alueen työnhakijoille, joilla ei alan ammattitaitoa vielä ole. Näissä tilanteissa työmarkkinoidemme tehokkuus saada työpaikat ja työntekijät kohtaamaan joutuu testiin. Saavatko työnhakijat riittävän laajasti tietoa eri alueiden työpaikoista, ja onko työnhakijoilla mahdollisuuksia ja rohkeutta muuttaa työn perässä?
Jos halukkuutta alanvaihtoon on niinkin paljon kuin edellä mainitut selvitykset toteavat, voisi ammatillinen liikkuvuus helposti paikata työvoiman alueellisen liikkumattomuuden kitkaa. Seniorien ammatinvaihto saattaisi vauhdittaa myös nuorten pääsyä työmarkkinoille.
Alanvaihtajille löytyy paljon opastusta ja tietoa netistä, sekä koulutustarjontaan että motivointiin. Suomalaisten väitetään olevan riskinkaihtaja taloudellisissa ratkaisuissa, mutta usein suurin riski voikin olla uskalluksen puute.
alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen