Aluekehittämiskeskusteluilla muodostetaan valtion ja maakuntien välistä yhteistä tilannekuvaa
Valtion ja maakuntien liittojen välillä käydään aluekehittämiskeskustelut 2.–16. marraskuuta. Keskustelujen tavoitteena on muodostaa valtion ja maakuntien yhteinen näkemys alueiden kehittämisen tavoitteista, toimintaedellytyksistä ja toimeenpanosta.
Marraskuun aikana käytävissä keskusteluissa käydään läpi maakuntien ja valtioneuvoston yhteisen valmistelun perusteella nostettuja ajankohtaisia ja alueiden kehityksen kannalta merkittäviä eri hallinnonaloja koskevia teemoja ja ilmiöitä. Keskustelunaiheina ovat muun muassa koronaelvytys elinkeinoelämän uudistamiseksi ja työllisyyden vahvistamiseksi, digitalisaatio, saavutettavuus ja monipaikkaisuus sekä ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen liittyvä vihreä kasvu.
Keskusteluihin osallistuu valtion puolelta työ- ja elinkeinoministeriön, ympäristöministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, maa- ja metsätalousministeriön ja valtiovarainministeriön edustajia sekä aluehallinnosta ELY-keskusten ja TE-toimistojen edustajia. Maakuntien osalta keskusteluissa on mukana maakunnan liittojen lisäksi edustajia keskuskaupungeista, kehitysyhtiöistä ja koulutuslaitoksista. Kokoonpanot vaihtelevat alueen ja keskusteltavien teemojen mukaan.
Keskustelujen pohjana aluekehittämispäätös, maakuntaohjelmatyö ja aluekehityksen tilannekuva
Keskusteluja käydään valtioneuvoston aluekehittämispäätöksen, maakuntaohjelmatyön ja aluekehityksen tilannekuvan pohjalta. Keskusteluihin valmistautumiseksi maakunnat ovat laatineet oman alueensa kehitystä arvioivan tilannekuvan, joka muodostuu tilastoaineistoista ja aluekehittämisen asiantuntijoiden analyyseistä.
Maakuntien valmistelemissa tilannekuva-arvioissa on huomioitu valtioneuvoston maaliskuussa 2020 hyväksymän aluekehittämispäätöksen painopisteet, jotka ovat ilmastonmuutoksen hillintä ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, kestävä yhdyskuntakehitys ja toimivat yhteydet, uudistuva elinkeinoelämä ja TKI-toiminnan vauhdittaminen, osaaminen ja sivistys aluekehityksen voimavarana, osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen sekä eriarvoistumisen ehkäisy.
Ministeriöt ovat valmistelleet vastaavista teemoista aluekehittämiskeskusteluja varten kansallisen tason tilannekuvatyön. Sekä maakuntien että ministeriöiden tekemillä tilannekuvilla vahvistetaan yhteistä tietopohjaa ja tuodaan tiedolla johtaminen nykyistä vahvemmin mukaan aluekehittämiseen.
– Keskusteluissa yritetään päästä kiinni alueiden kehitykseen vaikuttaviin tekijöihin poikkihallinnollisesti ja nostamalla esille asioiden syy-seuraussuhteita. Esimerkiksi helposti unohtuu, että ihmisten hyvinvoinnilla ja osallisuuden kokemuksella tai eriarvoistumisella on yhteys työllisyyteen, osaavan työvoiman saatavuuteen, kunta- ja aluetalouteen ja koko alueen elinvoimaan. Aluekehittämiskeskusteluissa sektoriputkitarkastelun sijaan keskiössä on koko alue, osastopäällikkö Marja-Riitta Pihlman sanoo.
Aluekehittämiskeskusteluissa ei tehdä sitovia päätöksiä, vaan keskeisenä tavoitteena on luoda yhteistä tilannekuvaa alueen kehityksestä ja löytää keinoja, joilla pöydällä olevia asioita eri osapuolien on mahdollista edistää. Toteutumista seurataan yhdessä maakuntien kanssa ja seurannasta vastaa alueiden uudistumisen neuvottelukunta AUNE.
Aluekehittämiskeskustelut ovat osa uudistuvaa aluekehittämislainsäädäntöä
Valtion ja maakuntien välistä vuoropuhelua ja kumppanuutta on tarkoitus tiivistää entisestään ja nyt käynnistyvät keskustelut toteutetaan uudistuvan aluekehittämislainsäädännön mukaisena kokeiluna. Uusi lainsäädäntö tulee voimaan vuoden 2021 aikana. Vastaavia keskusteluja on tarkoitus järjestää jatkossa säännöllisesti. Toimintamallia kehitetään syksyn 2020 kokeilukierroksen perusteella.
Lisätiedot:
Johtava asiantuntija Hanna-Maria Urjankangas, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 029 506 3739