Elinkeinoministeri Lintilä lisätalousarviosta: yrityksiä, alueita ja uutta kasvua tukemalla rakennetaan siltaa koronan yli

Hallitus päätti vuoden neljännestä lisätalousarviosta 2.6.2020. – Nyt päätetyillä toimilla rakennetaan siltaa koronan yli. Yrityksiä tukemalla, alueiden omaehtoista elvytystä ruokkimalla, uusiutuvaan energiaan satsaamalla ja suomalaista osaamista vauhdittamalla rohkaistaan uuteen kasvuun, tiivistää elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Yritysten kustannustuki käyttöön

Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa uuden yritysten määräaikaisen kustannustuen. Hallituksen esitys laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetaan eduskunnalle vielä kesäkuun alkupuolella.

– Uudella yritysten kustannustuella haluamme estää konkurssiaallon ja työpaikkojen menetykset. Haluamme edesauttaa yritysten nopeaa toipumista koronakriisistä ja välttää lomautusten muuttumisen irtisanomisiksi, sanoo ministeri Lintilä.

Kustannustuella pyritään helpottamaan koronaepidemian johdosta äkillisesti vaikeuksiin joutuneita yrityksiä. Kustannustukeen esitetään 300 miljoonan euron määrärahaa.

Alueiden elinkeinoelämän ja kotimaan matkailun vauhdittamiseen lisärahoitusta

Lisätalousarvioesitys sisältää 20 miljoonan euron lisärahoituksen, jolla tuetaan alueiden elinkeinoelämän ja työllisyyden elvyttämistä sekä vahvistetaan aluetaloutta. Lisätalousarvioesitys sisältää myös erillisiä lisäpanostuksia matkailun edistämiseen, muun muassa pohjoisen matkailuinfrastuktuurin ylläpitämiseen esitetään erillistä lisärahoitusta.

– On tärkeää tukea alueiden omaehtoista elvytystä, jotta koko Suomen voimavarat saadaan liikkeelle. Samoin matkailuelinkeinon elinvoimaisuuteen panostamalla tuetaan kotimaista työstä. Matkailumme tulee kesällä 2020 olemaan käytännössä kokonaan kotimaan matkailun varassa, toteaa elinkeinoministeri Lintilä.

Yritysten vakautuksen ja kasvun rahoituksen riittävyys varmistetaan

Valtion pääomasijoitusyhtiö Tesille esitetään 250 miljoonan euron lisäpääomitusta. Lisärahoituksella laajennetaan aiemmin keväällä käynnistynyttä vakautusohjelmaa ja pyritään varmistamaan alku- ja kasvuvaiheen sekä midcap-yritysten rahoituksen riittävyys ja pääomasijoitusrahastojen toimintakyky.

–Tesin vakautusohjelma on osoittanut tarpeellisuutensa ja lisäämme sen toimintakapasiteettia. Samalla haluamme myös turvata työllistävien kasvuyritysten rahoituksen riittävyyden, toteaa elinkeinoministeri Lintilä.

Tesi käynnisti vuoden 2020 toisessa lisätalousarviossa myönnetyllä 150 miljoonan euron lisärahoituksella vakautusohjelman, jonka kautta tuetaan osakesijoituksin ja vaihtovelkakirjalainoin koronaepidemian johdosta äkillisiin ja tilapäisiin vaikeuksiin joutuneita keskisuuria yrityksiä. Ohjelmasta on haettu tähän mennessä rahoitusta yli 130 miljoonalla eurolla. Esitettävällä lisäpääomituksella mahdollistetaan ohjelman koon kasvattaminen ja rahoituksen riittävyys.

Tesi kohdentaa esitettävää lisärahoitusta nopean kasvun ja skaalautumisen yrityksiin sekä midcap-yrityksille. Rahoituksen piiriin on mahdollista ottaa myös yrityksiä, jotka eivät aiemmin olen olleet pääomasijoituksen kohteena. Toimilla pyritään varmistamaan rahoitusjärjestelyjen toteutuminen koronatilanteessa, jossa kansainväliset sijoittajat vetäytyvät kotimarkkinoille ja yritysten siltarahoitukseen suunnitellut rahoitusjärjestelyt lykkääntyvät.

Tesi voi kohdentaa lisärahoitusta myös pääomasijoitusrahastoihin varmistaakseen rahastojen toimintakyvyn ja tarvittaessa rahoituskapasiteetin nostamisen. Tarvittaessa rahoitusta voitaisiin kohdentaa myös kriisiyritysten tukemiseen erikoistuneiden rahastojen muodostamiseen.

ELY-keskusten kautta myönnettävään yritysten kehittämishankkeiden rahoitukseen esitetään lisäystä 25 miljoonaa euroa. Lisärahoituksella tuetaan pk-yritysten kilpailukyvyn vahvistamista ja aktivoidaan yritysten investointivalmiutta ja -kykyä.

Energiatukea ja -neuvontaa lisätään – sähkölatausasemien rakentamiseen lisäpanostuksia

Energiatukea lisätään 20 miljoonalla eurolla. Lisärahoitus kohdennetaan suuremman kokoluokan demonstraatiohankkeisiin.

Alueellista energianeuvontaa lisätään 1 miljoonan euron lisämäärärahalla, jolla kohdennetaan neu-vontakampanjoita kotitalouksille, yrityksille ja kunnille. Lisäksi sähkölatausasemaverkoston laajen-tamiseen esitetään 1 miljoonan euron lisämäärärahaa.

– Vähähiilisiin ratkaisuihin panostaminen on aivan keskeistä ilmastotavoitteillemme. Uusiutuvaan energiaan satsaamalla vauhditetaan ennen muuta uusia investointeja ja siten talouden kasvua, Lintilä summaa.

Lisäpanostukset innovaatiotoimintaan pohjustavat tulevaisuuden kilpailukyvyn kasvua

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:lle ehdotetaan 30,7 miljoonan euron lisärahoitusta. Näistä 20,7 miljoonaa euroa on tarkoitus käyttää kvanttitietokoneen hankintaan.

– Kvanttitietokone tulee mahdollistamaan suomalaisille tutkijoille ja yrityksille suurteholaskentakapasiteetin, ja siten sillä on merkittävä vaikutus yritysten tulevaisuuden kilpailukykyyn. Kvanttikoneen myötä meille avautuu mahdollisuus aivan uuden teollisuudenalan syntymiseen, ministeri Lintilä painottaa.

VTT käynnistää 10 miljoonan euron lisärahoituksella toimia, joiden turvin se pyrkii tukemaan valmistavan teollisuuden työpaikkojen palauttamista Suomeen. Erityisesti kehitetään sähkönjakelun luotettavuutta ja infrastruktuurin käytön tehostamista tukevia, uusia ratkaisuja ja liiketoimintamalleja joilla on merkittävää vientipotentiaalia.

Lisäksi Business Finlandin toimintamenoihin esitetään 1 miljoonan euron lisäystä, jolla tuetaan valmistavan teollisuuden uusien asiakkuuksien hankintaa muun muassa selvittämällä vähähiilisyyteen perustuvien markkinoiden potentiaalia.

Business Finlandin avustusvaltuuksiin esitetään 75 miljoonan euron lisäystä, josta 60 miljoonaa euroa on tarkoitus käyttää suurten yritysten veturiyrityskampanjan jatkamiseen. Lisärahoituksella pyritään kannustamaan yrityksiä t&k&i-toiminnan lisäämiseen arviolta 300 miljoonalla eurolla. Lisäksi panostetaan 15 miljoonaa euroa yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kumppanuusmallin pilotointiin. Pilotoinnissa käynnistetään kansallisen tutkimuskehitys- ja innovaatiotoiminnan tiekartan mukaisesti kumppanuuksia teemoihin, joissa suomalaisilla toimijoilla on vahvaa osaamista, toimivat kansainväliset yhteistyöverkostot ja valmius sitoutua useampivuotiseen strategiseen yhteistyöhön.

Laivanrakennuksen innovaatiotukeen esitetään lisäystä 20,75 miljoonaa euroa, jolla pyritään mahdollistamaan uusien laivanrakennushankkeiden käynnistyminen Suomessa.

Geologian tutkimuskeskukselle esitetään  lisärahoitusta käytettäväksi GTK Mintec -koetehdaskokonaisuuden kehittämiseen. Outokummussa sijaitseva GTK Mintec kehittää uutta osaamista raaka-aineiden ja kiertotalouden tarpeisiin tuottaen tutkimuspalveluita teollisuuden tarpeisiin.

Lisätiedot:
elinkeinoministerin erityisavustaja Antti Siika-aho, p. 050 575 4118
elinkeinoministerin erityisavustaja Jenny Hasu, p. 040 658 35104
talousjohtaja Mika Niemelä, p. 029 506 2135