Energiatehokkuuslain muutokset lausunnoille

Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää lausuntoja lakiehdotuksista, joilla Suomen lainsäädäntöön tehdään EU:n energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanon edellyttämät muutokset. Keskeisimmät muutokset tehtäisiin energiatehokkuuslakiin, jossa säädettäisiin energiatehokkuuden edistämisen velvoitteita julkiselle sektorille ja yrityksille. Direktiivi on pantava kansallisesti toimeen viimeistään 11.10.2025.

Direktiivi on osa EU:n vihreän kehityksen ohjelmaa, jonka tavoite on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja saavuttaa EU:n ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä. 

Energiatehokkuusdirektiivin täytäntöönpanoa on valmisteltu ministeriön vetämässä poikkihallinnollisessa työryhmässä. Toimeenpanoon on haettu mahdollisimman kustannustehokkaita ja hallinnollista taakkaa mahdollisimman vähän lisääviä tapoja toteuttaa direktiivin velvoitteet. Työryhmän loppuraportin mukaan toimeenpano voidaan toteuttaa pääosin hyödyntämällä laajalti jo nykyisin käytössä olevia politiikkatoimia, kuten energiatehokkuussopimuksia. Osa velvoitteista edellyttää muutoksia tai lisäyksiä lainsäädäntöön. 

Työryhmän raporttiin sisältyvä luonnos hallituksen esityksestä on kommentoitavana Lausuntopalvelu.fiLinkki toiselle sivustolle -sivustolla. Lausuntoaika päättyy 29.4.2025.

Energiatehokkuuslaissa säädetään velvoitteita julkiselle sektorille ja yrityksille 

Energiatehokkuuslaissa säädettäisiin mm. energiatehokkuus ensin -periaatteen soveltamisesta julkisissa hankinnoissa ja yritysten tekemissä merkittävissä investoinneissa. Julkiselle sektorille säädettäisiin myös velvoite seurata energiankulustaan ja raportoida siitä vuosittain.
 
Yrityksille, joiden keskimääräinen energiankulutus ylittää 23,6 GWh vuodessa, säädettäisiin velvoite ottaa käyttöön sertifioitu energianhallintajärjestelmä. Yrityksille, joiden energiankulutus ylittää 2,7 GWh säädettäisiin velvoite tehdä energiakatselmus neljän vuoden välein. 

Lisäksi energiatehokkuuslaissa säädettäisiin tehokkaan kaukolämmitys- ja jäähdytysjärjestelmän kriteereistä ja asetettaisiin velvoitteita fossiilisen polttoaineen käytön rajoittamisesta. 

Datakeskuksille velvoite hyödyntää hukkalämpöä

Lämmityksen ja jäähdytyksen energiatehokkuuden parantamiseksi säädettäisiin laitostason velvoitteista selvittää muun muassa hukkalämmön hyödyntämismahdollisuuksia, kun suunnitellaan uusia energiantuotantolaitoksia, datakeskuksia tai teollisuuslaitoksia. 

Esimerkiksi suuret datakeskukset (yli 1 MW) velvoitetaan hyödyntämään toimintansa sivutuotteena syntyvä lämpöenergia. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että datakeskus asentaa lämmön talteenottojärjestelmän ja syöttää hukkalämmön vaikkapa kaukolämpöverkkoon, jolloin lähialueen rakennukset voivat käyttää sen lämmitykseen.

Sähkö- ja maakaasumarkkinalaeissa säädettäisiin verkkojen energiatehokkuuden kehittämiseen liittyvistä vaatimuksista.

Energiatehokkuussopimukset ja energianeuvonta tärkeä osa direktiivin kansallista toimeenpanoa

Merkittävä osa direktiivin velvoitteista voidaan panna toimeen lainsäädännön sijaan ns. vaihtoehtoisilla menetelmillä. Suomessa vapaaehtoinen energiatehokkuussopimusjärjestelmä täyttää tällaiset kriteerit, kun sopimukseen liittyneiden määrä on riittävän kattava, ja sen avulla voidaan osoittaa saavutettavan riittävästi energiansäästöjä. Neuvottelut kauden 2026–2035 sopimuksista ovat loppusuoralla. Osa direktiivin velvoitteista liittyy kuluttajien energianeuvontaan, jonka tulee olla valtakunnallisesti kattava.

Lisätiedot:
erityisasiantuntija Pia Kotro, TEM, p. 029 504 7229 ja pia.kotro@gov.fi
teollisuusneuvos Juhani Tirkkonen, TEM, p. 029 506 2140 ja juhani.tirkkonen@gov.fi