Esitykset työaikalaista ja nollatuntisopimuksista lausunnoille
Työaikalakia ja nollatuntisopimuksia pohtineiden työryhmien esitykset uusiksi laeiksi lähtivät lausunnoille 7.7.2017. Lausuntokierros toteutetaan Lausuntopalvelu.fi -työkalua käyttäen sekä kohdennettuina pyyntöinä. Lausuntoaika kestää kahdeksan viikkoa päättyen 1.9.2017.
Työaikalain soveltamisalaa täsmennettäisiin erityisesti sellaisten työntekijöiden osalta, jotka työskentelevät johtavassa asemassa tai heillä on muutoin mahdollisuus päättää työajoistaan. Laissa säädettäisiin uudesta joustotyöaikaa koskevasta työaikamuodosta, josta voitaisiin sopia ajasta ja paikasta riippumattomassa työssä. Joustotyöaikaa noudatettaessa työntekijä itse päättäisi pääosin työajastaan sekä työntekopaikastaan.
Työnantaja puolestaan määrittelisi tehtävät ja niitä koskevat tavoitteet sekä kokonaisaikataulun. Työajan seuranta toteutuisi työntekijän ilmoittamien tuntien kautta. Joustotyöaika olisi ennen kaikkea työnantajan ja työntekijän väliseen luottamukseen perustuva työaikajärjestely.
Esitys mahdollistaisi työaikapankin käyttöönoton niilläkin aloilla, joilla ei ole työehtosopimusta tai työehtosopimuksessa ei ole työaikapankkimääräyksiä. Työaikapankilla tarkoitettaisiin työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelmää, jolla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan säästää ja yhdistää toisiinsa.
Liukuvaan työaikajärjestelyyn ehdotetut muutokset lisäävät työntekijöiden työaikajoustoja. Ehdotus laventaisi myös työnantajan ja työntekijän oikeutta sopia keskimääräisen työajan järjestelyistä. Jaksotyön ja säännöllisesti teetettävä yötyön käyttöalaa koskevaa säännöstä ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että se vastaisi paremmin työmarkkinoiden tarpeita. Lakiin ehdotetaan otettavaksi työaikadirektiiviin perustuvat enimmäistyöaikaa ja vähimmäislepoaikaa koskevat säännökset.
Jatkossa työaikalaissa ei enää säädettäisi ylityön enimmäisrajoista, vaan laissa olisi työajan enimmäismäärä johon laskettaisi kaikki tehdyt työtunnit, olivatpa ne säännöllistä työaikaa, lisätyötä, ylityötä, aloittamis- ja lopettamistyötä tai hätätyötä. Muutoksen myötä ylityötä olisi mahdollista tehdä jonkin verran nykyistä enemmän. Lisäys olisi enimmillään 54 tuntia vuodessa.
Nollatuntisopimuksiin rajoituksia
Nollatuntisopimuksia ei ole määritelty laissa, eikä niille ole yleisessä kielenkäytössäkään vakiintunutta sisältöä. Yleisimmin sillä tarkoitetaan työsopimusta, jossa työajan on sovittu vaihtelevan esimerkiksi nollan ja 40 viikkotunnin välillä. Oleellista on, ettei sopimus varsinaisesti edellytä työnantajalta työn tarjoamista, mutta työntekijä on velvollinen tekemään työtä työnantajan sitä tarjotessa. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi työsopimuslakia, työaikalakia sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettua lakia.
Esitys pyrkii parantamaan vaihtelevaa työaikaa noudattavien työntekijöiden asemaa ja työsuhdeturvaa. Vaihtelevan työajan sopimukset rajoitettaisiin tilanteisiin, joissa työnantajalla on vaihteleva työvoimatarve. Lisäksi työnantajan olisi vaihtelevan työajan sopimuksia käyttäessään annettava työntekijälle arvio ennakoidusta työn määrästä.
Työntekijän oikeus sairausajan palkkaan ja irtisanomisajan palkkaan varmistettaisiin siten, ettei työnantaja pystyisi yksipuolisin työnjohtotoimin vaikuttamaan niiden määrään. Vaihtelevaa työaikaa noudattava työntekijä voisi jatkossa kieltäytyä hänelle työvuoroluetteloon merkitystä työvuorosta silloin, kun hän on sopinut työvuorosta toisen työnantajan kanssa tai hänellä olisi kieltäytymiseen muu pakottava syy. Lisäksi työntekijä ei voisi jatkossa antaa kestoltaan rajoittamatonta lisätyösuostumusta.
www.lausuntopalvelu.fi
www.tem.fi/lausuntopyynnot
TEM:n tiedote: Ministeri Lindström: Olen pettynyt ettei työaikalakityöryhmä ollut yksimielinen
Lisätiedot:
työministerin erityisavustaja Juha Halttunen, p. 050 574 0236