Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt

EU-maiden ministerit hyväksyivät vähimmäispalkkadirektiivin

Työ- ja elinkeinoministeriö
7.12.2021 15.06
Tiedote
EU-lippuja liehuu salossa

EU-maiden työllisyys- ja sosiaaliasioista vastaavat ministerit hyväksyivät yleisnäkemyksen riittäviä vähimmäispalkkoja koskevasta direktiivistä. Direktiiviehdotuksen tavoitteena on vähentää työssäkäyvien köyhyyttä määrittelemällä keinoja, joilla jäsenvaltioiden tulee edistää lakisääteisen vähimmäispalkan riittävyyttä, työehtosopimustoimintaa ja vähimmäispalkkasäännösten toimeenpanoa.

Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto (TSTK) hyväksyi 6.12.2021 EU:n vähimmäispalkkadirektiivin. Tavoitteena ei jatkossakaan ole asettaa kaikille EU-maille yhteistä vähimmäispalkkaa. Riittävään vähimmäispalkkaan pyritään asettamalla kriteerejä, joita EU-maiden tulee noudattaa, kun lakisääteisistä vähimmäispalkoista päätetään ja kun vähimmäispalkan tasoa tarkistetaan. Lisäksi direktiivin toivotaan edistävän työehtosopimustoimintaa sekä tehostavan esimerkiksi palkkamääräysten noudattamista muun muassa julkisissa hankinnoissa. 

”Suomessa on tärkeää ymmärtää, että vaikka meillä on toimiva työehtosopimusjärjestelmä, kaikkialla Euroopassa ei näin ole. Työssäkäyvien köyhyys on todellinen ongelma myös EU:ssa. Tämä haittaa myös tasavertaista kilpailua Euroopan unionissa”, työministeri Tuula Haatainen sanoo.

Ministeri Haatainen ei osallistunut neuvostoon 6.12. koronavirusaltistumisen vuoksi.

Suomeen ei luvassa lakisääteistä vähimmäispalkkaa

Mikäli vähimmäispalkkadirektiivi hyväksytään EU:ssa nyt hyväksytyn neuvoston yleisnäkemyksen muodossa, sen vaikutukset Suomessa ovat vähäiset. Vaikutukset kohdistuvat ennen kaikkea niihin EU-maihin, joissa on käytössä lakisääteinen vähimmäispalkka.

Direktiiviluonnoksen mukaan lakisääteistä vähimmäispalkkaa ei ole tarpeen säätää maissa, joissa palkat sovitaan työehtosopimuksissa. Suomessa palkan määräytymistä säännellään työehtosopimuslaissa ja työsopimuslaissa ja siksi direktiivin ei uskota aiheuttavan suuria muutostarpeita Suomen lainsäädännössä.

Suomi täyttää jo nyt melko hyvin direktiiviluonnoksen mukaiset työehtosopimustoiminnan edistämistä koskevat kohdat. Suomen tulisi raportoida EU:n komissiolle muun muassa matalapalkka-alojen alhaisimmista palkoista sekä työehtosopimusten kattavuudesta. Lainsäädäntöä on mahdollisesti muutettava niin, että palkkamääräysten noudattamisen laiminlyönnistä tuli säätää seuraamuksia.

Asian käsittely EU:ssa jatkuu kolmikantaneuvotteluissa neuvoston, Euroopan parlamentin ja komission välillä. Neuvottelut alkavat ensi vuonna EU-puheenjohtajamaana aloittavan Ranskan johdolla. Suomi korosti jo TSTK-neuvostossa sitä, että työmarkkinajärjestöjen autonomiaa tulee kunnioittaa myös kolmikantaneuvottelujen yhteydessä.

Lisätiedot:
työministerin erityisavustaja Piritta Jokelainen, p. 0295 047 353
hallitusneuvos Liisa Heinonen, TEM, p. 029 506 4131

 
Sivun alkuun