Hyppää sisältöön

EU:n vähimmäispalkkadirektiivistä alustava sopu

työ- ja elinkeinoministeriö
Julkaisuajankohta 1.7.2022 12.30
Tiedote

Neuvosto ja Euroopan parlamentti pääsivät 7.6.2022 alustavaan sopuun EU:n vähimmäispalkkadirektiivistä. Alustava sopu tulee hyväksyä sekä neuvostossa että parlamentissa. Neuvosto tuki osaltaan alustavan sovun hyväksymistä 15.6.2022 pidetyssä EU:n pysyvien edustajien sijaisten (Coreper I) kokouksessa.

”Suomena tuemme sopimuksen hyväksymistä. Direktiivillä halutaan torjua työssä käyvien köyhyyttä, tasoittaa tuloeroja sekä tukea työehtosopimustoimintaa kaikissa jäsenvaltioissa”, kommentoi työministeri Tuula Haatainen.  

”Direktiivi ei kuitenkaan tarkoita, että Suomessa otettaisiin käyttöön lakiin perustuvaa vähimmäispalkkaa. Sopimus kunnioittaa jäsenvaltioiden oikeutta päättää palkan muodostuksesta ja tukee työmarkkinajärjestöjen oikeutta neuvotella vapaasti työehtosopimuksia”, ministeri lisää.

Suomen lainsäädäntö täyttää jo pitkälti direktiivin edellyttämän tason. Sen sijaan myös Suomen tulee raportoida EU:lle matalapalkka-alojen työehtosopimusten alimmista palkkatasoista.

Alustavan sopimuksen mukaan direktiivillä luodaan menettely riittävän tasoisten lakisääteisten vähimmäispalkkojen määrittelemiseksi niissä maissa, joissa vähimmäispalkat määräytyvät lainsäädännön nojalla. Lisäksi edistetään palkkausta koskevia työehtosopimusneuvotteluja kaikissa maissa.

Direktiivillä parannetaan lakisääteisen vähimmäispalkan tai työehtosopimusten mukaisten palkkojen noudattamista

Jäsenmaiden, joissa on lakisääteinen vähimmäispalkka, tulee ottaa käyttöön menettelyt näiden vähimmäispalkkojen vahvistamiseksi ja päivittämiseksi selkeiden kriteerien mukaisesti. Työmarkkinaosapuolet on otettava mukaan prosessiin

Lakisääteisiä vähimmäispalkkoja tulee päivittää vähintään joka toinen vuosi, mutta jos maassa on käytössä automaattinen indeksointimekanismi, tarkastus tulee tehdä enintään neljän vuoden välein. Työmarkkinaosapuolet on otettava mukaan lakisääteisten vähimmäispalkkojen vahvistamis- ja päivitysmenettelyihin.

Direktiivillä pyritään laajentamaan työehtosopimusneuvottelujen kattavuutta, jotta työntekijät voivat hyötyä riittävistä vähimmäispalkoista. Jäsenvaltioiden tulee vahvistaa työmarkkinaosapuolten valmiuksia työehtosopimusneuvotteluissa, mukaan lukien ammattijärjestöjen työntekijöiden edustajien suojelu. Työntekijöiden ja ammattiliittojen edustajia ei saada rangaista sen vuoksi, että ne ovat puolustaneet työntekijöiden oikeutta vähimmäispalkkaan. Lisäksi työmarkkinajärjestöjä suojellaan toisen osapuolen häirinnältä. 

Jos työehtosopimusten kattavuus jäsenvaltioissa on alle 80 prosentin kynnysarvon, jäsenmaiden olisi laadittava toimintasuunnitelma työehtosopimusneuvottelujen edistämiseksi. Toimintasuunnitelmassa olisi esitettävä selkeä aikataulu ja konkreettiset toimenpiteet työehtosopimusneuvottelujen kattavuuden asteittaiseksi lisäämiseksi. 

Palkkausta koskevien työnantajavelvoitteiden noudattamisen tehostamiseksi jäsenvaltioiden tulee huolehtia työsuojelutarkastuksista, vähimmäispalkkauksesta tiedottamisesta sekä tehokkaista oikeussuojatoimista.

Lisätiedot:
hallitusneuvos Liisa Heinonen, TEM, p. 029 506 4131
työministerin erityisavustaja Piritta Jokelainen, p. 029 504 7353 

 
Sivun alkuun