Hallituksen esitys työrauhalainsäädännön muutoksista eduskuntaan

Hallitus esittää työrauhan rikkomisesta tuomittavien sakkojen korottamista, suhteettomien myötätuntotaistelujen rajoittamista sekä enimmäiskestoa poliittisille lakoille. Uudistuksella ei rajoitettaisi työtaisteluja, joilla tavoitellaan parempia työehtoja omalla alalla.

Hallitus antoi esityksen työrauhalainsäädännön muutoksista eduskunnalle 29.2.2024. Työrauhan parantaminen on hallituksen työmarkkinauudistuksista ensimmäinen, joka etenee eduskunnan käsittelyyn.

Uudistuksen tavoitteena on vähentää työmarkkinahäiriöitä. Näin turvattaisiin yritysten tuottavuutta ja parempaa kilpailukykyä suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin sekä edistettäisiin ulkomaalaisten toimijoiden käsitystä Suomesta vakaana toiminta- ja investointiympäristönä.

Työrauhan rikkomisesta tuomittavia sakkoja korotetaan

Työrauhavelvollisuus vallitsee lainsäädännön mukaan silloin, kun työehtosopimus on voimassa. Jos työtaistelutoimi kohdistuu omaan työehtosopimukseen ja työehtosopimus on voimassa, kysymys on laittomasta lakosta. Laittomasta lakosta voidaan tuomita hyvityssakko.

Hallitus esittää korotusta hyvityssakkojen tasoon. Sakon ylärajaksi säädettäisiin 150 000 euroa ja alarajaksi 10 000 euroa. Hyvityssakko voitaisiin kuitenkin erityisestä syystä tuomita vähimmäismäärää pienempänä tai jättää tuomitsematta kokonaan. Nykyisin hyvityssakon enimmäismäärä on 37 400 euroa.

Hyvityssakkoon voidaan nykyisin tuomita vain työehtosopimukseen osallinen yhdistys ja työnantaja, joita työrauhavelvollisuus sitoo. Hallitus esittää tähän muutosta. Työntekijälle voitaisiin määrätä 200 euron suuruinen hyvityssakko, jos hän jatkaa sellaista työtaistelua, jonka tuomioistuin on katsonut lainvastaiseksi ja on tietoinen annetusta tuomiosta.

Suhteettomia myötätuntotyötaisteluja rajoitetaan

Myötätuntotyötaisteluilla tuetaan toisen työntekijäryhmän työtaistelua. Myötätuntotaistelut rajattaisiin työrauhavelvollisuuden vallitessa sellaisiin, joilla ei ole suhteettoman vahingollisia seurauksia ulkopuolisiin osapuoliin. Pääosa nykyisin esiintyneistä myötätuntotyötaisteluista olisi jatkossakin sallittuja. Rajoitteet olisivat lievempiä, jos alalla ei ole voimassa olevaa työehtosopimusta.

Poliittisten työtaistelujen kestoa rajataan

Poliittinen työtaistelu tarkoittaa työntekijäjärjestön toimeenpanemaa työtaistelua, joka kohdistuu poliittiseen päätöksentekijään tai päätöksentekoon. Niiden vaikutukset heijastuvat kuitenkin myös työnantajaan. Hallitus esittää, että poliittiset työnseisaukset saisivat kestää enintään 24 tuntia ja muut työtaistelutoimet enintään kaksi viikkoa.

Työtaistelutoimiin liittyvää ilmoitusvelvollisuutta laajennetaan

Ilmoitusvelvollisuus työtaistelusta laajennettaisiin koskemaan myös työnseisauksena järjestettävää myötätuntotyötaistelua ja poliittista työtaistelua. Työnseisauksena järjestettävästä myötätuntotyötaistelusta tai poliittisesta työtaistelusta olisi ilmoitettava viimeistään seitsemän päivää ennen sen aloittamista. 

Myötätuntotyötaistelun osalta ilmoitus olisi annettava työtaistelun kohteena olevalle työnantajalle ja työehtosopimuksen osapuolelle. Poliittisen työtaistelun osalta ilmoitus olisi työrauhan vallitessa annettava työehtosopimuksen osapuolelle.

Lakimuutokset tulisivat voimaan heinäkuussa

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti ajalle 3.7.–15.10.2023 kolmikantaisen työryhmän valmistelemaan lakimuutoksia, joilla toteutettaisiin hallitusohjelman kirjaukset työrauhan parantamiseksi. Työryhmän tehtävänä oli laatia mietintö hallituksen esityksen muodossa. Se ei ollut työssään yksimielinen. Työ- ja elinkeinoministeriö järjesti lausuntokierroksen mietinnöstä 23.10.–5.12.2023.

Hallitus esittää, että lakimuutokset tulisivat voimaan 1.7.2024.

Lisätiedot:
työministerin erityisavustaja Jukka Sarhimaa, p. 0295 047 330
hallitusneuvos Nico Steiner, TEM, p. 0295 049 001