Hallitus luo edellytyksiä terveystoimialojen osaamispohjaiselle kasvulle

Tavoitteena on vahvistaa toimintaympäristöä, ja parantaa siten Suomen asemaa kansainvälisesti tunnettuna terveysalan tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan, investointien sekä uuden liiketoiminnan edelläkävijänä. Samalla parannetaan ihmisten terveyttä ja hyvinvointia muun muassa tutkimuksen ja teknologian luomien mahdollisuuksien avulla ja varmistetaan maamme terveydenhuollon korkea taso myös tulevaisuudessa.

Valtiolla on keskeinen rooli tutkimus- ja innovaatiomyönteisen ekosysteemin rakentamisessa muun muassa lainsäätäjänä, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan rahoittajana, rakenteiden uudistamisessa ja referenssien mahdollistajana. Sote-palvelujärjestelmämme uudistaminen lisää mahdollisuuksia innovatiivisille julkisille hankinnoille ja Suomen toiminnalle edelläkävijämarkkinana.

- Terveysala on yksi maailman nopeimmin kasvavia toimialoja. Meillä on hyvät mahdollisuudet ottaa osuutemme kasvavista vientimarkkinoista ja investoinneista hyödyntämällä vahva osaamispohjamme ja panostamalla innovaatiomyönteiseen toimintaympäristöön. Ottamalla käyttöön viimeisin tutkimustieto ja teknologia sekä mahdollistamalla ainutlaatuisten tietovarantojemme hyötykäyttö, varmistamme korkeatasoisen sosiaali- ja terveydenhuollon myös tulevaisuudessa, arvioi elinkeinoministeri Olli Rehn.

Hallitus päätti huhtikuun kehysriihessä 17 miljoonan euron investoinneista sosiaali- ja terveysministeriön pääluokkaan vuosille 2017-2020 kansallisen syöpäkeskuksen ja genomikeskuksen perustamiseksi sekä biopankkien yhteisten toimintojen vahvistamiseksi.

- Suomella on kaikki edellytykset kehittyä genomitietoa hyödyntävän terveydenhuollon, huippututkimuksen ja globaalin liiketoiminnan edelläkävijämaaksi. Yksittäiselle ihmiselle tämä kaikki tarkoittaa sitä, että hänen sairauksiensa ehkäisy ja hoito tehostuu. Tulevaisuudessa jokaiselle voidaan esimerkiksi määrittää hänelle parhaiten sopivat ja tehokkaimmat lääkkeet, toteaa perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula.

Yksilön mahdollisuudet kerätä omaa hyvinvointiin liittyvää tietoa eri tavoin ovat lisääntyneet sovellusten ja teknologian kehittymisen myötä. Terveys- ja hyvinvointitiedon sekä palvelujen käyttöä koskevan tiedon yhdistäminen muodostaa kansainvälisesti laadultaan ja laajuudeltaan merkittävän tietopohjan, josta voivat hyötyä niin asukkaat, palveluiden käyttäjät, sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä, tutkimuslaitokset kuin yrityksetkin.

- Kansalaisten itse keräämä hyvinvointiin liittyvä tieto voidaan saada hyötykäyttöön uudistamalla lainsäädäntöä sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa. Säädöstyössä otetaan huomioon sekä kansalaisten perusoikeudet, tietosuoja että tutkimus- ja innovaatiomyönteinen toimintaympäristö. Tästä meillä on jo hyviä kokemuksia biopankkilainsäädännössä, sanoo sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä.

- Terveysalan viennin ja tutkimusinvestointien kasvu ei ole sattumaa. Suomessa on panostettu pitkäjänteisesti alan koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin sekä tutkimusinfrastruktuureihin. Tämän päivän tutkimus on tulevaisuuden terveydenhuoltoa. Kansainvälinen näkyvyys ja kumppanuudet edellyttävät toimijoiden välistä monitieteistä ja toimialakohtaista yhteistyötä, koordinaatiota ja työnjakoa, muistuttaa opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Tiekartta julkistettiin 14.6.2016 Säätytalossa pidetyssä seminaarissa. Tilaisuus kokosi yli 100 alan toimijaa keskustelemaan muun muassa yhteistyön uusista muodoista. Ministerit Rehn ja Grahn-Laasonen osallistuivat tilaisuudessa paneeliin, jossa käytiin läpi valtion toimia kilpailukykyisen toimintaympäristön rakentamiseksi.

Seminaari on katsottavissa tallenteena 15.6.2016 alkaen osoitteessa:
http://cloud.magneetto.com/tem/2016_0614_seminar/angular

Tilaisuudessa julkistettiin myös Suomen osaamista markkinoiva, Finpron Team Finland Health-kasvuohjelman tuottama portaali www.finlandhealth.fi

Kasvustrategian tiekartta on valmisteltu ja sitä toteutetaan yhteistyössä TEM:n, STM:n ja OKM:n sekä tutkimus- ja innovaatiorahoittajien (Tekes, Suomen Akatemia) ja terveysalan toimijoiden kesken.

Terveysteknologia on viime vuosina ollut valopilkku Suomen vientitilastoissa; liikevaihto ja vienti kasvavat, ja kauppatase on vahvasti positiivinen. Alan korkeakoulutus on vahvaa ja tutkimuksen laatu korkeaa. Uusia yliopistojen, yritysten ja yliopistollisten sairaaloiden sekä biopankkien välisiä tutkimusyhteistyösopimuksia on viime aikoina julkistettu useita. Suomella on erinomaiset mahdollisuudet alan tutkimus- ja liiketoiminnan sekä hyvinvoinnin, terveyden ja uudistuvien palveluiden kärkimaaksi. Sote- ja maakuntauudistuksen toteuttamisessa tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja tukemaan toiminnan uudistumista niin, että tuottavuus ja vaikuttavuus lisääntyvät.

Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian tiekartta (2016-2018)

Lisätiedot:
teollisuusneuvos Antti Valle, TEM, kasvustrategian ohjausryhmän puheenjohtaja, puh. 029 506 0140
elinkeinoministerin erityisavustaja Hannu Väänänen, puh. 050 410 4909
johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki, STM, puh. 029 516 3382
tiedeasiainneuvos, ryhmäpäällikkö Erja Heikkinen, OKM, puh. 029 533 0101
ylijohtaja Marja Makarow, Suomen Akatemia, puh. 029 533 5002
johtaja Anssi Pulkkinen, Tekes, puh. 050 5514 509