Inflaatio kohtelee kotitalouksia eri tavoin

Laukalle lähtenyt inflaatio koettelee kaikkia, joiden tulot kasvavat vähemmät kuin hinnat kohoavat. Korkeammat hinnat vaikuttavat kuitenkin eri tavoin eri ikäisiin ja eri puolella Suomea asuviin. Muun muassa työpaikanvaihtajat ja etuuksien saajat saattavat saada ainakin jonkinlaista suojaa inflaation koettelemuksilta, kirjoittaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen heinäkuun työllisyysluvuista.

Heinäkuun työllisyys- ja työttömyysluvuista ei nouse yllätyksiä. Suurin osa palkansaajista lomailee heinäkuussa ja kesätyöntekijät ovat lomien työvoimareservinä. Paluu normaaliin tapahtuu vähitellen elokuun loppuun mennessä. Vielä emme siis voi päätellä, miten työllisyys ja tuotanto reagoivat Euroopan taloutta ravisteleviin ongelmiin: kohoaviin energiahintoihin, sotatilanteeseen ja ennätyshelteisiin. 

Näillä ongelmilla on joko välitön tai välillinen vaikutus hintojen nousuun. Markkinoilla eri energialähteiden tarjonta on hyvin epävarmoissa kantimissa. Kysyntä ei niinkään ole epävarmaa, vaikka sekin riippuu säästä ja taloudesta. Mitä niukempaa tarjonta on kysyntään nähden, sitä korkeammaksi hinta nousee, jos markkinoiden annetaan toimia sääntelemättä. Inflaatio on todellisuutta, koska energia on niin tärkeä osa kulutusta. Se vaikuttaa lähes kaikkien muiden hyödykkeiden tuotantokustannusten nousun kautta yleiseen hintatasoon. 

Inflaatio syö kuluttajien ostovoimaa ja nostaa vaatimuksia etuuksien ja palkkojen korotuksiin tai tulo- ja hyödykeverojen kevennyksiin. Kun inflaatio lähti laukalle jo ennen Ukrainan sotaa, ministerit ja muut asiantuntijat varottelivat kansalaisia elintason heikkenemisestä. Tämä tapahtuu kaikille niille, joiden tulot kasvavat vähemmän kuin hinnat kohoavat. Palkankorotusten taso on päätetty monilla aloilla viime vuoden puolella, jolloin ei tiedetty inflaatiosta vielä mitään. Suurpiirteisesti tarkastellen palkat kohoavat parin prosentin verran, mutta inflaatio yli viisi prosenttia. 

Tässä kohtaa on tosin muistettava, että inflaatiokin on kotitalouskohtaista. Tilastokeskus käyttää inflaatiolaskelmissaan kaikkien kotitalouksien mukaan laskettua keskiarvoista kulutuskoria. On kuitenkin aivan selvää, että hintojen korotukset vaikuttavat eri tavoin eri ikäisiin ja eri puolella Suomea asuviin. 

Moni voi saada suojaa inflaatiolta

Tulojen kehitys on erilaista eri ihmisille. Läheskään kaikilla reaalitulot eivät alene tänä vuonna. Ei edes palkansaajilla! On ollut ilahduttavaa nähdä monenlaista liikkuvuutta työmarkkinoilla. Ensiksikin monet työttömät ja työvoiman ulkopuoliset ovat saaneet työpaikan juuri tänä vuonna, kun työvoiman kysyntä ja avoimien työpaikkojen määrä on lyönyt kaikkien aikojen ennätyksiä. Luultavasti työpaikan saaneiden henkilöiden tulot ovat kohonneet työllistymisen myötä, ja monissa tapauksissa yli tämän vuoden inflaatiovauhdin. 

Toiseksi, yli puolet avoimista työpaikoista täytetään jo työssä olevilla. On ilmeistä, että useimmat työpaikan vaihtajat saavat parempaa palkkaa uudessa työssä. Jos palkka nousee esimerkiksi 10 prosenttia, työpaikanvaihtajan reaalinen ostovoima paranee tänäkin vuonna, vaikka inflaatio kipuaisi jopa kahdeksan prosentin paikkeille. Vaikka progressiivinen verotus napsii osan palkankorotuksesta, parilla prosenttiyksiköllä inflaatiovauhdin ylittävä palkankorotus riittää kohentamaan työpaikanvaihtajan ostovoimaa.  

Kolmanneksi, etuuksien ja eläkkeiden saajat voivat periaatteessa olla jopa paremmin suojassa inflaatiolta kuin palkansaajat. Tämä johtuu siitä, että tulonsiirrot ovat kuluttajahintaindeksiin sidottuja. Vaikka hintojen nousua kompensoidaan näin, apu tulee automaattisesti vähän jäljessä eikä välttämättä vastaa oman kulutuskorin hintamuutokseen. Kun inflaatio on ansiotason nousua nopeampaa, eläkettä ja etuustuloja saavat hyötyvät indeksisuojan kautta palkansaajia enemmän. Palkansaajat yleensä kuitenkin kirivät ajan kuluessa kiinni tämän etumatkan.   

Neljänneksi, monilla palkansaajilla työssäkäyntiin liittyvät kustannukset alenevat etätyömahdollisuuksien vuoksi. Etätyö säästää työmatkakuluissa ja mahdollisesti myös vaatetus- ja ruokakuluissa. Netto voikin olla reaalista ostovoimaa lisäävä. 

En kuitenkaan väitä, ettei inflaatiosta kärsiviä kotitalouksia ole. Niitä on paljon, mutta vielä ostovoiman heikkeneminen ei näy katukuvassa. Säästöjen rahamäärä pankkitileillä lyö vuosi vuodelta ennätyksiä, ja tänäkin vuonna näin on nähty olevan. Rahasta on pulaa ja ei ole pulaa. Varmaa kuitenkin on, että valtio velkaantuu koko ajan, myös kompensoidessaan nousevia hintoja kotitalouksille ja yrityksille.  

alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen