Jari Gustafsson: Seuraavaksi loikka jakamistalouteen
Jakamistalous mahdollistaa uudenlaisen yrittäjyyden pienellä riskillä ja pääomalla, kirjoittaa kansliapäällikkö Jari Gustafsson Kauppalehden tuoreessa kolumnissa.
"Ennen ajokortti ja auto olivat tärkeä askel kohti aikuistumista. Ei enää. Uusille sukupolville elämyksistä on tullut materiaa tärkeämpää, eikä kaupungeissa asuva nuori enää kaipaa omistukseensa autoa. Tarvittaessa auto tai pelkkä kyyti löytyy kännykästä.
Sosiaalinen media ja digitalisaatio tekevät jakamistalouden toteutumisen helposti mahdolliseksi myös Suomessa. Omaa aikaa ja taitoja, autoja, ylijäänyttä lounasruokaa, autokouluopetusta ja tavarankuljetuspalveluita jakavia palveluita on jo kymmeniä.
Jakamistalous mahdollistaa uudenlaisen yrittäjyyden pienellä riskillä ja pääomalla. Se ruokkii luovuutta ja kekseliäisyyttä. Meillä on vahva startup-kulttuuri ja monia keinoja tukea aloittelevaa yrittäjää. Parhaimmillaan uusi tapa kuluttaa tuo myös oivan mahdollisuuden itsensä työllistämiseen.
Tätä kehitystä pitäisi tukea. Pitäisi antaa jakamistalouden levitä ja tukea parhain päin uusien alustojen ja palvelujen syntymistä Suomeen. Näin myös työpaikat ja verotulot jäisivät Suomeen. On parempi ottaa ilmiön tarjoamat hyödyt irti sen sijaan, että odotamme ulkomaisten toimijoiden tuovan jakamistalouden meille ja vievän hyödyt muualle.
Suomessa on paljon jakamistalouden yrityksiä, joiden toiminta on joko kiellettyä tai vaatisi kohtuuttomia investointeja. Meillä on otettu varovainen näkemys sääntelyn kehittämiseen esimerkiksi hotelli- ja majoitusalan sekä taksien suhteen. Kansainvälisiin digitaalisiin alustoihin kuten airbnb sekä uber on meillä torjuva suhtautuminen, vaikka näillekin on jo olemassa kotimaiset vastineet.
Suomen kaltaisessa järjestäytyneessä yhteiskunnassa uusia liiketoimintamalleja on helppo kampittaa.
Palveluiden kehittäjille vaikeudet verottajan, valvontavirastojen ja vakuutusyhtiöiden kanssa ovat arkipäivää. Tuhansia euroja kuluu jo pelkästään koukeroiseksi koetun lainsäädännön tutkimiseen. Epävarmuus sääntelystä syö väistämättä riskinottohalukkuutta.
Byrokratialla kampittamisen sijaan viranomaisten tulisi aktiivisesti edistää uusien palvelumuotojen leviämistä ja tukea jakamistalouteen liittyvää yrittäjyyttä. Viron tapaan yrittäjät ja viranomaiset, verottaja mukaan lukien, voisivat yhdessä kehittää uusia toimintamalleja.
Sääntelyn kehittämisessä tulisi omaksua kokeileva ja erehdyksiäkin salliva asenne. Kaikkia kysymyksiä ei tarvitse ratkaista kertaheitolla.
Viranomaisille jää silti monia keinoja varmistaa, että kuluttajansuoja on kohdallaan ja markkinoilla jo olevia yrityksiä ei kohdella epäoikeudenmukaisesti.
Nyt pitäisi olla sääntelyn kanssa rohkea. Toimiva ja oikein säännelty kotimarkkina olisi parasta mahdollista tukea myös maailmanmarkkinoille tähyäville yrityksille. Meillä on valmiina niin paljon vahvuuksia, että uusia menestystarinoita on lupa odottaa."
Jari Gustafssonin kolumni on julkaistu Kauppalehdessa 7.3.2016