Komissio linjasi muutoksista EU:n valtiontukipolitiikan suuntaan ja tavoitteisiin

Euroopan komissio linjasi 9.3.2023 merkittävistä muutoksista, jotka koskevat koko EU:n valtiontukipolitiikan suuntaa ja tavoitteita. Tavoitteena on kasvattaa EU:n omaa tuotantokapasiteettia vihreän siirtymän kannalta keskeisillä aloilla sekä nopeuttaa uusiutuvan energian käyttöönottoa ja teollisuuden vähähiilistämistä.

Komission nyt linjaamien muutosten taustalla on Venäjän hyökkäyssota, jonka vuoksi valtiontukisääntöjä joustavoitettiin maaliskuussa 2022. Tavoitteena on ollut lieventää sodan aiheuttamia haitallisia talousvaikutuksia EU:n jäsenvaltioissa. Sääntöjä on laajennettu useaan otteeseen ja jatkettu vuoden 2023 loppuun asti. 

Nyt tehdyillä muutoksilla komissio joustavoittaa lisää teollisuuden vähähiilistämisen sekä uusiutuvan energian käyttöönottoa koskevia tilapäisiä sääntöjä ja jatkaa niiden voimassaoloa vuoden 2025 loppuun asti. Sääntelyä akuutin kriisin vaikutuksia lieventävistä tuista ei muuteta, ja nämä säännöt tulevat pääosin edelleen päättymään vuoden 2023 loppuun mennessä.

Poikkeuksellisia muutoksia valtiontukipoliitikan tavoitteisiin

Lisäksi nyt annetut säännöt muuttavat valtiontukipolitiikan tavoitteita ja kriteerejä uudella perustavanlaatuisella tavalla. Uudet kriisi- ja siirtymäajan valtiontuet sallivat tuen myöntämisen tuotannollisiin investointeihin toimialoilla, jotka katsotaan keskeisiksi vihreän siirtymän kannalta. Tällaisiksi toimialoiksi määritellään esimerkiksi akkujen, aurinkopaneelien, tuuliturbiinien, lämpöpumppujen, elektrolyysilaitteiden ja hiilidioksidin talteenotto-, hyödyntämis- ja varastointilaitteiden tuotanto. 

Uudet säännöt sallivat myös poikkeuksellisesti investointituen määrän korottamisen EU:n ulkopuolisten maiden myöntämien tukien tasolle (ns. matching). Korottaminen on mahdollista, jos investointi tapahtuu EU:n vähiten kehittyneillä, niin sanotuilla aluetukikelpoisella alueella tai jos siihen liittyy investointeja usean ETA-maan alueella.

Komissio haluaa muutoksilla kasvattaa EU:n tuotantokapasiteettia strategisesti tärkeillä aloilla. Tällaisen tavoitteen edistäminen EU:n valtiontukipolitiikan keinoin on hyvin poikkeuksellista. Tuotantolaitosinvestointien tukeminen on ollut tähän asti EU:ssa sallittua vain hyvin rajatusti, lähinnä EU:n vähiten kehittyneillä alueilla. 

Joustavoitetut investointitukia koskevat säännöt ovat voimassa vuoden 2025 loppuun asti. Sääntöjen mukaisten tukien käyttöönotto edellyttää komissiolle tehtävää valtiontuki-ilmoitusta ja komission ennakkohyväksyntää ennen tuen täytäntöönpanoa. 

Komission tavoitteena parantaa EU:n kilpailukykyä

Muutokset ovat osa EU:n vihreän kehityksen ohjelman teollisuussuunnitelmaa, jonka tavoitteena on parantaa EU:n teollisuuden kilpailukykyä ja varmistaa vihreän siirtymän kannalta keskeisen tuotantokapasiteetin kasvattaminen EU:ssa. Valtiontukipolitiikan keventämistä on perusteltu erityisesti tarpeella estää strategisten tuotantolaitosinvestointien siirtyminen EU:n ulkopuolisiin maihin, erityisesti Yhdysvaltoihin, jotka tukevat voimakkaasti omaa tuotantoaan. Komissio antaa myöhemmin maaliskuussa hiilineutraalia teollisuutta koskevan säädöksen (Net-Zero Industry Act), jossa esitetään sääntelytoimenpiteitä strategisten toimialojen hyväksi. 

Suomi on vaikuttanut EU:n valtiontukipolitiikkaan aktiivisesti ja pitkäjänteisesti viimeisten kuukausien aikana yhdessä saman mielisten jäsenmaiden kanssa. Suomi on pitänyt tärkeänä, että EU:n valtiontukipolitiikan keskiössä on jatkossakin tasapuolisten toimintaedellytysten turvaaminen sisämarkkinoilla ja jäsenvaltioiden välisen tukikilpailun ehkäiseminen.

Muutoksia myös vihreän ja digitaalisen siirtymän nopeuttamiseksi

Komissio linjasi samassa yhteydessä merkittävistä laajennuksista valtiontukien ”normaaliajan” sääntöihin. Muutokset koskevat valtiontukien niin sanottua yleistä ryhmäpoikkeusasetusta sekä kalastus- ja vesiviljely alan ryhmäpoikkeusasetusta, joiden nojalla jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön valtiontukitoimenpiteitä ilman komission ennakkohyväksyntää.

Yleiseen ryhmäpoikkeusasetukseen tehdyillä muutoksilla helpotetaan muun muassa vihreää ja digitaalista siirtymää edistävien investointien tukemista. Uudistetut säännöt sisältävät myös uusia valtiontukipoikkeuksia Venäjän Ukrainaa vastaan käymän sodan taloudellisiin vaikutuksiin puuttumiseksi ja Euroopan talouden elpymisen edistämiseksi korona- ja energiakriisin jälkeen.

Tehdyt muutokset nopeuttavat ja helpottavat myös Suomen vihreään siirtymän edistämiseen kohdentamien yritystukien käyttöönottoa. Asetuksen muutokset tulevat voimaan, kun asetus julkaistaan virallisessa lehdessä. Ryhmäpoikkeusasetuksen voimassaoloaikaa jatkettiin samassa yhteydessä vuoden 2026 loppuun asti.

Lisätiedot:
kaupallinen neuvos Olli Hyvärinen, TEM, p. 0295 047 026
johtava asiantuntija Samuli Miettinen, TEM, p. 0295 047 364