EU:n tilapäisten valtiontukisääntöjen joustot Venäjän Ukrainaan kohdistamasta hyökkäyksestä johtuen saavat jatkoa komissiolta

Euroopan komissio joustavoitti valtiontukisääntöjä tilapäisesti Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan takia maaliskuussa 2022. Komissio hyväksyi 28.10.2022 sääntöihin lisäjoustoja EU:n talouden tukemiseksi Venäjän hyökkäyksen johdosta. Lisäksi sääntöjen voimassaoloa jatketaan vuoden 2023 loppuun saakka.

Maaliskuussa 2022 alkaneen valtiontukisääntöjen joustavoittamisen tarkoituksena on ollut antaa jäsenvaltioille mahdollisuus tukitoimenpiteisiin erityisesti yritysten maksuvalmiuden turvaamiseksi sekä kaasun ja sähkön äkillisen hinnannousun kompensoimiseksi kriisin aikana. Suomessa joustavoitettuja sääntöjä on maaliskuun jälkeen hyödynnetty tällä hetkellä neljässä eri tukiohjelmassa. 

Sääntöihin nyt tehdyt muutokset antavat tarvittaessa myös Suomelle mahdollisuudet jatkaa voimassaolevia kriisitukiohjelmia vuoden 2023 loppuun asti. Suomi voisi myös ottaa käyttöön kokonaan uusia yritystukia kriisin talousvaikutusten lieventämiseksi. 

Nykyisin voimassa oleva joustavampi sääntely koskee muun muassa avustuksia, lainoja ja takauksia, joilla turvataan yritysten rahoituksensaantia kriisioloissa. Säännöt sallivat myös tuen myöntämisen sähkön ja kaasun kohonneiden hintojen kattamiseen. Nyt tehdyissä muutoksissa näitä sääntöjä joustavoitetaan muun muassa nostamalla enimmäistukitasoja sekä yrityskohtaisia enimmäistukimääriä. Esimerkiksi teollisuuden ja palveluiden aloilla mahdollinen yleinen yrityskohtainen enimmäistukimäärä nousee 500 000 eurosta kahteen miljoonaan euroon. Lisätietoa komission hyväksymistä muutoksista ja lisäjoustoista on saatavilla komission verkkosivulla.

Säännöt laajenevat ja saavat myös jatkoa 

Nykyisten sääntöjen joustavoittamisen lisäksi komissio laajentaa sääntöjä kahdelle uudelle osa-alueelle. Säännöissä asetetaan ensinnäkin kriteerit tukitoimenpiteille, joilla pyritään vähentämään sähkön kysyntää. Tämän lisäksi säännöissä sallitaan yrityksen oman pääomanehtoisen rahoituksen myöntäminen tietyin edellytyksin. 

Komissio päätti myös jatkaa mahdollisuutta myöntää investointitukia kestävän elpymisen edistämiseksi koronapandemiaan liittyvien tilapäisten valtiontukipuitteiden nojalla vuoden 2023 loppuun saakka. 

Komissio on kuullut jäsenmaita muutosehdotuksista. Muutoksissa on myös otettu huomioon komission äskettäin antama asetus koskien hätätoimia korkeisiin energiahintoihin puuttumiseksi sekä komission äskettäin antama ehdotus asetukseksi, jolla puututtaisiin kaasun korkeisiin hintoihin EU:ssa ja varmistettaisiin toimitusvarmuus tänä talvena. 

Taustalla komission tilapäiset valtiontukisäännöt

Ensimmäisen kerran tilapäisiä puitteita muutettiin heinäkuussa 2022 niin sanotun talvivalmiuspaketin täydentämiseksi ja REPowerEU-suunnitelman tavoitteiden tukemiseksi. Sääntöjen nojalla sallittuja tukia ovat muun muassa markkinahintaa alhaisempien lainojen ja takausten myöntäminen yrityksille, tuki yrityksille sähkön ja kaasun hinnan kohonneisiin kustannuksiin, uusiutuvan energian investointituet sekä teollisuuden vähähiilisyyttä edistävät tuet. 

Suomessa on toistaiseksi otettu käyttöön muutamia tilapäisten kriisipuitteiden mukaisia tukiohjelmia. Komissio hyväksyi kesäkuussa 2022 TEM:n ennakkoilmoittaman Suomen Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa liittyville valtiontukitoimenpiteille tarkoitetun puitetukiohjelman, jonka puitteissa yrityksiä voi tukea 500 000 euron enimmäismäärään asti. Tilapäisten sääntöjen nojalla komissio hyväksyi myös Finnveran laina- ja korkotukiohjelma, energiayhtiöille suunnattu laina- ja takausohjelman sekä kuntasektorin energiayhtiöiden likviditeettiohjelma.

Lisätiedot:
kaupallinen neuvos Olli Hyvärinen, TEM, p. 0295 047 026
erityisasiantuntija Emmi Nykänen, TEM, p. 0295 047 309
johtava asiantuntija Samuli Miettinen, TEM, p. 0295 047 364