Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt

Kotoutumisen selonteko esittää laajan ohjelman nopeuttamaan kotoutumista 

Työ- ja elinkeinoministeriö
17.6.2021 14.05
Tiedote

Onnistuneen kotoutumisen merkitys kasvaa koko ajan, kun Suomen työikäinen väestö ikääntyy ja maahanmuuttajataustaisen väestön määrä lisääntyy. Valtioneuvoston selonteko kotoutumisesta esittää laajan ohjelman, jolla kotoutumista voidaan tukea entistä vaikuttavammin. 

Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista liittyy eduskunnan tarkastusvaliokunnan viime hallituskaudella laatimaan mietintöön, jonka mukaan kotoutumisen edistämistä tulee uudistaa. Selonteko esittää laajan kirjon uudistustoimia, joiden keskeinen tavoite on:  

•    Nopeuttaa maahanmuuttajien polkua työhön ja koulutukseen.
•    Edistää maahanmuuttajien osallisuutta työelämässä ja laajemmin yhteiskunnassa. 
•    Tukea erityisesti maahanmuuttajanaisten, ja siten koko perheen, juurtumista Suomeen. 
•    Lisätä työelämän vastaanottavuutta ja ehkäistä yhteiskunnallista polarisaatiota. 

– Nykymuodossaan kotoutumisen toimenpiteet eivät riittävän hyvin tavoita kaikkia maahanmuuttajia. Panostuksia ja muutoksia tarvitaan laajasti työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseen. Maahanmuuttajien työllisyysaste kasvaa kyllä maassa asumisen myötä, mutta liian hitaasti, työministeri Tuula Haatainen muistuttaa.  

Vuonna 2020 julkistetussa kansainvälisessä kotouttamistoimien vertailussa Suomi pärjäsi hyvin sijoittuen toiseksi. Suomi on menestynyt erityisesti työmarkkina-, koulutus-, poliittisen osallistumisen, pysyvien oleskelulupien ja kansalaistamisen vertailuissa. Muihin Pohjoismaihin verratessa maahanmuuttajien työllisyysaste on Suomessa heikompi, mutta ero maassa syntyneiden työllisyysasteeseen on Suomessa kuitenkin hieman pienempi kuin Ruotsissa ja Tanskassa.

Naisten osallisuuden vahvistaminen on avain muutokseen

Keskeisimmät haasteet kotoutumisessa näkyvät maahanmuuttajien valtaväestöä heikompana työllisyysasteena sekä naisten osallisuutena. Yksi keskeinen keino vastata näihin haasteisiin on selonteon esittämä kotoutumisohjelma, joka tehostaa kotoutumisen alkuvaihetta ja vahvistaa ohjausta työelämään tai jatkokoulutukseen. 

Ohjelma luo rakenteen myös työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiselle. Tämä parantaa erityisesti kotona lapsia hoitavien maahanmuuttajanaisten mahdollisuuksia kotoutua. 

– Maahanmuuttajataustaiset naiset ovat voimavara, joka on saatava entistä paremmin yhteiskunnan käyttöön. Monella heistä on laajaa osaamista ja koulutuspohjaa, joka uhkaa mennä hukkaan työelämän ulkopuolella. Naisten osallisuus on tie pysyvään, ylisukupolviseen muutokseen. Jos onnistumme naisten osallisuuden vahvistamisessa, moni muukin asia ratkeaa sen myötä, ministeri Haatainen painottaa.

Palvelujärjestelmän pitää huomioida paremmin maahanmuuttajien tarpeet

Tärkeää on myös palvelu- ja koulutusjärjestelmän kehittäminen yleisesti niin, että se ottaa entistä paremmin huomioon maahanmuuttajien tarpeet. Näin tuetaan samalla myös perheiden ja lasten kotoutumista.

– Tulo- ja koulutustaso periytyvät myös maahanmuuttajataustaisissa perheissä liian usein vanhemmilta lapsille. Kotoutumisen pitkä kehä eli juurtuminen uuteen kotimaahan edellyttää vähä-osaisissa perheissä tämän kierteen katkaisemista, Haatainen sanoo. 

Monet hallituksen käynnistämät työllisyysuudistukset kohentavat maahanmuuttajienkin työllisyyttä. Näiden uudistusten lisäksi selonteko esittää paljon toimia, joilla maahanmuuttajien työllistymistä voidaan nopeuttaa ja työelämän vastaanottavuutta parantaa. 

– Meidän on parannettava maahanmuuttajien mahdollisuuksia opiskella kieltä ja kehitettävä maahanmuuttajien työssä oppimista, ammatillista koulutusta ja pätevöitymiskoulutusta entistä enemmän työllistymistä tukeviksi, jotta mahdollisimman moni pääsee nykyistä nopeammin työnsyrjään kiinni, ministeri Haatainen sanoo. 

Yhteiskunnan asenteet vaikeuttavat maahanmuuttajien työllistymistä 

Maahanmuuttajan oma aktiivisuus on kotoutumisessa tärkeää, mutta iso merkitys on myös yhteiskunnan asenneilmapiirillä, joka voi helpottaa tai heikentää kotoutumista. Julkisen vallan ja yritysten ja organisaatioiden yhteistyötä tarvitaan, jotta rekrytointisyrjintää ja muita kielteisiä asenteita pystytään kitkemään työmarkkinoilta. 
 
– Tutkimukset osoittavat, että jos ihmisen nimi tai äidinkieli viittaa taustaan Suomen ulkopuolella, hänen on huomattavasti vaikeampi saada kutsu työhaastatteluun. Näin on, vaikka hänen koulutuksensa, työkokemuksensa ja jopa kielitaitonsa olisi täysin sama kuin muilla hakijoilla, ministeri Haatainen muistuttaa. 

Järjestöjen roolia kotoutumisessa vahvistetaan entisestään

Aivan keskeisessä roolissa kotoutumisessa on jo nyt erilaisten järjestöjen ja seurojen työ. Tulevaisuudessa tätä roolia on syytä vahvistaa entisestään, esittää selonteko. 

– Vahvistamme selonteossa järjestöjen roolia virallisen kotoutumistyön tukena. Aito kotoutuminen tapahtuu nimittäin usein pelikentillä, yhdistyksissä ja seurakunnissa – kaikkialla siellä, missä suomalaisetkin viettävät aikaansa, työministeri Tuula Haatainen korostaa.


Lisätietoja: 

Työministerin erityisavustaja Timo Nevaranta, p. 050 574 1430 tai timo.nevaranta(at)tem.fi
Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen, p.  050 456 0866 tai sonja.hamalainen(at)tem.fi
Neuvotteleva virkamies Sari Haavisto, p. 050 327 2145 tai sari.haavisto(at)tem.fi
Viestintäasiantuntija Hanna Säntti, p. 050 356 2556 tai hanna.santti(at)tem.fi
 

 
Sivun alkuun