Lausuntoyhteenveto energia- ja ilmastostrategian luonnoksesta julkaistu

Työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut yhteenvedon kansallisen energia- ja ilmastostrategian luonnoksesta annetuista lausunnoista. Ministeriö sai heinä-elokuun lausuntokierroksella yhteensä 195 lausuntoa. Näkemyksiä pyydettiin erityisesti strategialuonnoksessa esitetyistä politiikkalinjauksista ja siinä esitetyistä vaikutusarviosta. Energia- ja ilmastostrategiaan on tällä kertaa sisällytetty myös maankäyttösektorin politiikkatoimia ja niiden vaikuttavuustarkasteluja.

Lausuntoja saatiin laajasti yhteiskunnan eri toimijoita, kuten ministeriöiltä, viranomaisilta, kunnilta, maakunnilta, yrityksiltä, etujärjestöiltä, tutkimuslaitoksilta ja yksityishenkilöiltä.

ausunnoissa korostettiin, että strategia on tärkeä asiakirja ilmastolain ja EU-velvoitteiden tavoitteiden saavuttamiseksi, mutta sen katsottiin jäävän monilta osin liian yleiselle tasolle. Lausuntopalautteen mukaan strategiaa pidetään tärkeänä ja oikeansuuntaisena, mutta siihen katsotaan tarvittavan vielä täsmennyksiä, konkreettisempia toimenpiteitä ja vahvempaa toimeenpanon ohjausta. 

Strategian linjaukset kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja hiilinielujen vahvistamiseksi herättivät runsaasti kommentteja. Lausuntojen mukaan maankäyttösektorilla on kriittinen merkitys. Moni piti huolestuttavana metsien hiilinielun heikkenemistä ja turvemaiden päästövähennystoimien riittämättömyyttä. 

Uusiutuvan energian edistäminen oli eniten kommentoitu osa-alue. Uusiutuvan energian merkitys nähtiin keskeisenä ja kannatettiin sen osuuden lisäämistä, huomioiden investointien luontovaikutukset ja turvallisuusnäkökohdat. Lausunnoissa kannatettiin uusiutuvan energian lisäämistä markkinaehtoisesti korostaen investointivarmuutta ja paikallisen hyväksyttävyyden merkitystä. 

Oikeanlainen sääntely-ympäristö nähtiin mahdollistavan uusiutuvan energian investointien toteutumisen. Merituulivoimaan suhtauduttiin myönteisesti ja strategia sai kiitosta tuulivoiman lisäämistavoitteista, mutta 8-kertaista voimalan korkeuden etäisyysvaatimusta pidettiin hankkeita haittaavana. Tuulivoiman ja aurinkovoiman lisäksi vesivoimalla ja biomassalla nähtiin olevan keskeinen merkitys uusiutuvana energiana Suomessa.

Energiamarkkinoiden kehittämisessä sähköverkon kapasiteetin pullonkaulat nähtiin merkittävänä investointien esteenä. Näin koettiin erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa, jossa uusien suurten kulutuskohteiden liittäminen verkkoon on vaikeaa. Kantaverkkoyhtiö Fingridin investointien nopeuttamista ja merituulivoiman liityntöjen ottamista kantaverkon vastuulle pidettiin keskeisinä kehitysehdotuksina.

Useat lausunnonantajat pitivät tärkeänä vetytalouden kehittämistä ja kansallisen vetyverkon rakentamista. Liikennealan toimijat painottivat sähköpolttoaineiden ja synteettisten polttoaineiden merkitystä lentoliikenteen päästövähennyksissä. 

Energiatehokkuuden vahvistaminen sai laajaa kannatusta. Sitä pidettiin kustannustehokkaimpana ja nopeimmin vaikuttavana keinona päästövähennysten saavuttamiseksi. Myös energian toimitusvarmuuden ja kriittisen infrastruktuurin suojaamisen merkitys nousi laajasti esiin. Yhteinen näkemys oli, että huoltovarmuus on strategian vahvuus, mutta lisätoimia tarvitaan.

Ydinenergian rooli puhtaan energian ja toimitusvarmuuden turvaajana sai laajaa kannatusta. Erityisesti pienydinreaktoreiden (SMR) käyttöönoton mahdollistaminen edellyttää sääntely- ja lupaprosessien selkeyttämistä sekä viranomaisten resursoinnin vahvistamista. 

Verotus sai osin kriittisiä arvioita. Sen roolin nähtiin jäävän liian vähälle huomiolle, vaikka verotusta pidettiin keskeisenä ohjauskeinona edistettäessä puhdasta siirtymää. Useat tahot esittivät, että verotuksen tulisi tukea ilmastotavoitteita esimerkiksi poistamalla fossiilisten polttoaineiden verotuet ja siirtämällä painopistettä päästöperusteiseen verotukseen.

EU-vaikuttamisen osalta strategia sai pääosin myönteistä palautetta. EU-tason lainsäädännöllä katsottiin olevan keskeinen merkitys. Suomen tulee edistää kustannustehokasta siirtymää olemalla aktiivinen ja aloitteellinen toimija EU:n ilmasto- ja energiapolitiikassa. Erityisesti vetytalouden, uusiutuvan energian ja hiilinielujen osalta korostettiin tarvetta vaikuttaa EU-tason sääntelyyn ja rahoitusmekanismeihin. 

Lausuntokierroksen jälkeen strategian sisältöä voidaan vielä muokata ja täydentää. Valmis energia- ja ilmastostrategia on tarkoitus toimittaa selontekona eduskunnalle marraskuussa.

Lisätiedot:
neuvotteleva virkamies Markku Kinnunen, TEM, p. 0295 064 792