Luovan tuhon tilausta myös ammattinimikkeissä

"Elinkeinorakenteen muuttuessa uudistuvat myös tuotannolliset työtehtävät ja niiden nimikkeet. Nimikkeitä ei kuitenkaan vielä löydy virallisista tilastoista. Kehitys menee edellä, ja tilastot tulevat jäljessä", kirjoittaa kolumnissaan alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen.

Taloushistoriassamme on näkyvissä hyppäyksenomaisia muutoksia elinkeinorakenteessa aina talouskriiseistä toivuttaessa. Selkeät, tilastoissakin esille nousevat murroskohdat ajoittuvat toiseen maailmansotaan, 1970-luvun energiakriisiin, 1990-luvun alun lamaan ja vuonna 2008 puhjenneeseen globaaliin finanssikriisiin. Elinkeinorakenteemme on lähtenyt tuhon kautta uudistumaan vauhdilla syvien kriisien jälkeen.

Historiaa kerraten, teollisuuden osuus tuotannosta lähti voimakkaaseen nousuun sodan jälkeen. Sitä seurasi myös palveluelinkeinojen osuuden kasvu tuotannosta. Palvelujen osuus on sittemmin vain kasvanut, vauhdikkaimmin tosin vasta sotakorvausvelvoitteiden jälkeen. Maa- ja metsätalouden osuus on puolestaan kutistunut koneellistumisen kiihdyttämällä vauhdilla 1950-luvulta lähtien.

Globaalin finanssikriisin jälkeen teollisuuden osuus tuotannostamme on supistunut, kun teollisuutta on siirtynyt kehittyviin maihin. Ja trendinomaisesti palvelut ja palveluvienti kasvattavat alati osuuttaan kansantalouden tilinpidossa.

Viimeisimmät taloussuhdanteeseen vaikuttaneet ja kansantuotettamme vähän lievemmin supistaneet shokit ovat olleet vuoden 2020 alusta leviämään lähtenyt koronapandemia sekä Venäjän käymä sota Ukrainassa. Myös näiden tapahtumien ja teknologisen kehityksen seurauksena elinkeinorakenteessamme tapahtuu harppaus uuteen tuotantorakenteeseen. Koronakriisin jälkeinen elvyttävä elinkeinopolitiikka kohdistui puhtaampiin energialähteisiin ja teknologioihin sekä digitalisaatioon. Sotatilanne puolestaan herätti teollisuuden renessanssiin: valmistava teollisuus lähti uuteen aaltoon ja uudistumiseen, jossa yhdistyvät digitalisaatio, puhdas teknologia ja kestävä kehitys.

Ammattinimikkeet ja tilastot tulevat jäljessä

Elinkeinorakenteen muuttuessa uudistuvat myös tuotannolliset työtehtävät ja niiden nimikkeet yrityksissä ja muissa organisaatioissa. Uusia ammattinimikkeitä syntyy jatkuvasti teknologian, kestävän kehityksen ja palvelualojen kehittyessä. Nimikkeitä ei kuitenkaan vielä löydy virallisista tilastoista. Kehitys menee edellä, ja tilastot tulevat jäljessä.

Tilastokeskus vastaa Suomessa ammattiluokitusmuutoksista. Luokitukset perustuvat kuitenkin kansainvälisiin standardeihin, joten odotamme Kansainvälisen työjärjestön (ILO) koordinoimaa päivitystä ammattiluokitukseen. Näin tilastot pysyvät jatkossakin globaalisti yhteismitallisina. Koko luokitusjärjestelmän modernisointi on jo aloitettu, mutta sen valmistumiseen menee vielä vuosia. Tavoitteena nimittäin on saada työ valmiiksi vuonna 2030 päivitettävää maailman väestöennustetta varten.

Epävirallisesti uusia ammattinimikkeitä pukkaa ulos koko ajan. Omin päin nimikkeitä ei kuitenkaan voi muutella, koska sen jälkeen tiedot eivät olisi yhteensopivia muiden tilastojen kanssa. Sen verran voisi kuitenkin toiveita kehittäjille lähettää, että uudet ammattinimikkeet selittäisivät itsensä mahdollisimman hyvin. Hyviä esimerkkejä ovat kiertotalousasiantuntija, hyvinvointiteknologiaohjaaja, tekoälyetiikan asiantuntija, virtuaalitapahtumatuottaja ja hiilijalanjälkilaskija.

Lähtökohtana pitää olla se, että lapsikin ymmärtäisi nimikkeen takana olevat työtehtävät. Itse en lapsena ymmärtänyt, mitä tekee etuuskäsittelijä. Hyvin houkutteleva nimike puolestaan oli makeismassan keittäjä.

alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen, työ- ja elinkeinoministeriö