Kolumni: Mikko Rissanen, Anne Kallio ja Niko Nurmela
Monimuotoisuudessa nähdään paljon mahdollisuuksia ja kehitettävää - kiitos kyselyn vastaajille!
Käynnissä olevan työelämän kehittämisstrategia -hankkeen tavoitteena on lisätä tuottavuutta ja työhyvinvointia. Strategiatyötä tehdään sidosryhmien kanssa ja joukkoistamisella kerätään syötteitä strategiatyöhön.
Viimeisimmässä kyselyssä käsiteltiin monimuotoisuuden teemaa ja tällä kertaa kommentteja saatiin poikkeuksellisen niukasti, vain 42 vastaajalta. Toisaalta monimuotoisuutta koskevia kommentteja saimme paljon myös jo aivan ensimmäisestä kyselystä, jossa teemana oli osallisuus. Kommenttien ja ideoiden laatu on tälläkin kertaa todella timanttista. Iso kiitos kaikille aihetta pohtineille ja kyselyyn vastanneille!
Kokemukset työyhteisöjen monimuotoisuudesta
Kyselyyn vastanneiden omat kokemukset työpaikkojensa monimuotoisuudesta vaihtelivat suuresti. Osa koki työskentelevänsä hyvin monimuotoisessa porukassa kun taas jotkut vastaajat kertoivat työskentelevänsä aika homogeenisessä työyhteisössä.
Vastaajen mielestä työyhteisöjen monimuotoisuus tuo erilaisia näkökulmia, lisää ideointia, luovuutta ja innovatiivisuutta. Erilaisten ajatusten ja kokemusten jakamisen koetaan rikastuttavan työskentelyä ja päätöksentekoa. Monimuotoisuuden koettiin myös tuoneen kilpailuetua ja taloudellista hyötyä esimerkiksi paremman asiakasymmärryksen kautta. Turvallinen, avoin ja suvaitseva työyhteisö mahdollistaa monimuotoisuuden toteutumisen. Työyhteisöihin kaivataan hyviä johtamis- ja vuorovaikutustaitoja sekä kulttuurillista älykkyyttä monimuotoisuuden tukena.
“Monimuotoisuus lisää ideoinnin rikkautta ja suvaitsevuutta sekä ymmärrystä. Aidosti tuntuu, että kaikki mahtuvat mukaan. Toki haasteitakin löytyi kaiken yhteensovittamisessa, mutta kun on hyvä ja vahva tahto ja inhimilliset arvot, se auttaa kaikessa.”
“Olen työyhteisöni kansainvälisimmässä tiimissä. Tiimissä on yhteensä 5 eri kansallisuutta. Tämä tuo avarakatseisuutta ja luovuutta ja mahdollistaa kansainväliset kontaktit, jotka ovat toiminnallemme elintärkeitä.”
“Se, että työyhteisössäni on eri ikäisiä (työuran eri vaiheissa olevia), eri sukupuolta olevia, eri kansallisuuksia edustavia ja eri kieliä osaavia sekä erilaisia neurodiversiteetin edustajia, tuo rikkautta ja konkreettista hyötyä, osaamista, jakamista, tukea toinen toiselle ja ratkaisuja erilaisiin tilanteisiin. Se lisää suvaitsevaisuutta, ymmärrystä ja tuo paljon elävyyttä työyhteisöön, mutta myös hyötyjä taloudellisesti, kompetenssinäkökulmasta sekä työssäjaksamiseen. “
Saaduissa vastauksissa korostui näkemys, että monimuotoisuus ei itsessään vielä riitä. Tarvitaan osaamista monimuotoisuuden johtamisesta, arjen inklusiivisuutta ja aitoa yhdessä tekemistä erilaisten ihmisen kesken. Tällöin monimuotoisuudesta tunnistettu potentiaali pääsee vapaaksi ja hyödyttää koko työyhteisöä ja sen tavoitteita.
Monimuotoisuuden kehittäminen osaamisen, hyvinvoinnin ja tuottavuuden lisäämiseksi
Vastauksista löytyi paljon konkreettisia ehdotuksia monimuotoisuuden kehittämiseksi. Näiden joukossa oli asioita, joita jokainen meistä voi edistää, mahdollisuuksia työyhteisötasolla sekä yhteiskunnallisia toimia.
Jokainen meistä voi olla utelias omia ennakkoluulojaan kohtaan, pyrkiä suhtautumaan monimuotoisuuteen positiivisesti ja arvostaa erilaisuutta. Voimme jokainen osaltamme vaikuttaa asenteisiin erilaisuutta kohtaan.
Lisäksi olennaisena nähtiin johdon sitoutuminen ja esimerkki, monimuotoisuus strategisella tasolla ja osana päivittäistä organisaatiokulttuuria. Psykologisen turvallisuuden nähtiin olevan lähtökohta sille, että jokaisen osaamista pystytään hyödyntämään.
“Ehkä tärkeintä olisi lähestyä osaamisen ja potentiaalin kautta, nähdä miten paljon enemmän meillä olisi osaamista käytettävissä, jos kaikki pääsisivät mukaan entistä täydemmin.”
“Monimuotoisuutta tulisi kampanjoida arvokkaana asiana.
Monimuotoisuudesta tulisi myöskin palkita.”
Monessa palautteessa tuotiin esiin monimuotoisuuden kehittämismahdollisuuksia rekrytoinnin kautta. Anonyymit rekrytoinnit ja rekrytointiprosessien sujuvoittaminen saivat useamman maininnan keinoista.
Erilaiset polut ja mahdollisuudet työelämään, kuten matalan kynnyksen harjoittelupaikat koettiin myös tärkeinä. Vastauksissa toivottiin myös kieleen ja viestintään liittyvää koulutusta sekä kulttuurienväliseen vuorovaikutukseen liittyen. Lisäksi tarvitaan työn muokkaamista niin, että se mahdollistaa erilaisten työntekijöiden osaamisen ja tarpeiden huomioimisen. Työyhteisön joustavat työskentelytavat, kuten monipuoliset työaikavaihtoehdot ja kulttuurisesti sensitiiviset käytännöt osaltaan tukevat erilaisuuden onnistumista arjessa.
“Anonyymi rekrytointi on hyvä askel tähän suuntaan. Miten oppilaitokset, eri työllisyysalueiden palvelut voisivat tukea työnantajia esim. perehdytyksessä (erilaiset oppijat, kehittyvällä kielitaidolla olevat) usein erilaiset perehdytysmenetelmät voisivat hyödyttää ihan kaikkia, myös kantasuomalaisia (esim. ensimmäisen työpaikan aloittavaa nuorta)”
“Suvaitsevaisuus eri-ikäisiä kohtaan hyvä tuoda esiin, jotta kaikille tuodaan esille erilaiset tavat tehdä töitä. Tulokset kertovat totuuden, ei se miten joku sinne pääsee.“
Suuri kiitos siis vielä kerran kaikille kyselyyn vastanneille! Työelämän monimuotoisuus on joillekin jo arkipäivää, toiset ottavat ensiaskeleita inklusiivisempaan organisaatiokulttuuriin. Työyhteisöjen monimuotoisuudella on valtava potentiaali hyvinvoinnin ja tuottavuuden lisäämiseksi työelämässä. Jotta tämä potentiaali saadaan käyttöön, on sen arvo tunnistettava organisaatioiden eri tasoilla ja luotava sitä tukevat käytännöt.
Kyselyssä tunnistettiin myös hyvä silta seuraavaan aiheeseemme: digitaalisuuteen.
“Digitalisaatio muuttaa aivotyön luonnetta, mutta sen hyödyt realisoituvat vasta, kun työyhteisö huomioi moninaisuuden ja rakentaa inklusiivisen kulttuurin.”
Uusin strategiakysely käsittelee digitaalisuutta. Kyselyyn pääset vastaamaan täällä.
erityisasiantuntija Mikko Rissanen, sosiaali- ja terveysministeriö
erityisasiantuntija Anne Kallio, Vates
asiantuntija Niko Nurmela, Suomen Yrittäjät