Onko tekoäly jo vienyt nuorten työpaikkoja?

”Nuorten pääsy työmarkkinoille on hidastunut ennen kaikkea matalasuhdanteen takia. Talouden jäähtyessä kokeneet työntekijät pysyvät työpaikoissaan, eivätkä uudet tulokkaat saa tilaisuuksia päästä työelämään”, kirjoittaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen kolumnissaan.

Euroopan korkeimmat työttömyysluvut Suomessa ovat aiheuttaneet hämmennystä. Osan työttömyysasteen noususta selittää työikäisen väestön määrän kasvu. Vielä suuremman osan selittää heikko talouskasvu, mutta selityksenä sekään ei riitä. Yhtä ankeilla talouden kasvuluvuilla on työttömyys joissakin Euroopan maissa alle viiden prosentin, esimerkiksi Saksassa. Monet etsivät syitä tekoälyteknologian kehityksestä, joka syrjäyttää työvoimaa.

Työttömyys on kasvanut silmiinpistävästi eniten työvoiman nuorimmissa ja vanhimmissa ikäluokissa. Monesti ilmiötä selitetään ikäsyrjinnällä, joka kohtelee kaltoin ikäjakauman ääripäitä. Syrjintä nimensä mukaisesti kumpuaa rekrytoijien ennakkoluuloista, lähinnä heikkouksien yleistämisestä koko viiteryhmään. Tässä työttömyystilanteessa ennakkoluulot ovat kuitenkin täysin riittämätön ja mahdollisesti jopa virheellinen selitys. Korkeasuhdanteessa työvoimapula yleensä hävittää ennakkoluulot tipotiehensä.

Nuorten pääsy työmarkkinoille on hidastunut ennen kaikkea juuri matalasuhdanteen takia. Talouden jäähtyessä kokeneet työntekijät pysyvät työpaikoissaan, eivätkä uudet tulokkaat saa tilaisuuksia päästä työelämään. Yli viisikymppisten ikäluokissa on nimittäin työllisyys pysytellyt hyvällä tasolla, vaikka myös työttömyys on kasvanut. Yli 55-vuotiaiden työllisyys on kohentunut vuosi vuodelta, eikä se ole viimeisten parin matalasuhdannevuoden aikana laskenut, vaikka työttömyysaste on samaan aikaan noussut tässä ikäryhmässä.

Vanhimpien ikäluokkien kasvanut työttömyys johtuu niin ikään matalasuhdanteesta, mutta myös laajemmasta työvoimaan kuuluvien määrän kasvusta. Eläkeikää on nostettu ja varhaisemman työstä poistumisen reittejä sosiaaliturvassa on tilkitty, jolloin työnhakijoita on yksinkertaisesti enemmän. Epäilemättä myös teknologisten sovellusten valtavirtaistuminen voi hyvinkin olla osasyynä heikkoihin työnsaantimahdollisuuksiin, jos henkilö on jäänyt työuransa loppusuoralla työttömäksi. 

Onko tekoäly syrjäyttämässä nuorten ensityöpaikat

Tutkijat pitävät tekoälyn vallankumousta nuoria syrjäyttävänä kehityskulkuna. Uusien teknologioiden soveltaminen tuotantoprosesseihin syrjäyttää erityisesti vähemmän vaativia, avustavia työtehtäviä, joihin nuoret usein työllistyvät ensimmäiseksi työurallaan.

Teknologinen kehitys on työn murroksen ytimessä. Kautta maailman sivun automaatio ja robotiikka ja niitä ohjaavat sovellukset ovat korvanneet raskaimmat työt teollisuudessa sekä rutiiniluoteiset tehtävät asiakaspalveluissa ja tietojenkäsittelyssä. Suomalaiset voivat myös kärsiä edelläkävijyydestään, kun harjoitteluun soveltuvat työt on jo automatisoitu ja avoimet työtehtävät ovat vaativampia. Silloin ilmenee kuuluisa noidankehä, jossa ilman työkokemusta ei saa töitä, eikä työkokemusta kerry, kun ei pääse töihin. EU-maiden matalista työttömyysluvuista voisi päätellä, etteivät muut maat ole automatisoineet tehtäviä läheskään samalla vauhdilla ja intensiteetillä kuin suomalaiset. 

Tutkimusten mukaan (Brynjolfsson, Chandar & Chen 2025) tekoäly ei ole vielä laajamittaisesti syrjäyttämässä ihmisiä työmarkkinoilta. Ensimmäisten havaintojen mukaan tekoälyteknologian vaikutukset näkyvät kuitenkin nimenomaan nuorten heikompana työllistymisenä. Vaikutuksia ei kuitenkaan havaita kokeneempien työntekijöiden työllisyydessä.

Jos tekoälyltä itseltään kysyy, kuinka tässä käy, saa selkeän vastauksen: ”Tekoäly ei vielä mullista koko työmarkkinaa, mutta se heikentää selvästi nuorten työntekijöiden asemaa tietyissä työtehtävissä.” Tekoälyteknologian vaikutus on epätasainen, hidas ja kohdistuu ennen kaikkea nuoriin ja tiettyihin työtehtäviin, mutta ei sanottavasti vielä ammattirakenteeseen. Tämä on kuitenkin vasta tekoälyn voittokulun alkutahteja, jossa nuorten kokemukset toimivat varhaisena varoitusmerkkinä tulevista muutoksista. 

alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen