Kolumni:
Osallisuus edistää työn tuottavuutta ja työhyvinvointia - kiitos kyselyn vastaajille!

Käynnissä olevan työelämän kehittämisstrategia -hankkeen tavoitteena on lisätä työn tuottavuutta ja työhyvinvointia. Strategiatyötä tehdään aktiivisessa vuorovaikutuksessa eri sidosryhmien kanssa. Lisäksi joukkoistamisen avulla pyritään saamaan mahdollisimman laajasti syötteitä strategiatyöhön.

Kesän aikana kaikille avoimena olleessa kyselyssä pyydettiin näkemyksiä osallisuudesta ja sen vahvistamisen mahdollisuuksista. Lähes 200 vastausta kielii siitä, että aihetta pidetään keskeisenä puhuttaessa työelämän kehittämisestä työpaikoilla

Vastauksissa liikuttiin laajalla skaalalla – jatkuvan parantamisen Lean-ajattelusta aina tieteelliseen liikkeenjohtamisteoria taylorismiin saakka sekä kerrottiin paljon konkreettisia tapoja osallisuuden edistämiseksi. Iso kiitos kaikille aihetta pohtineille osallistumisestanne!

Vuorovaikutusta sekä hyvää, avointa ja osallistavaa johtamista

Saaduissa vastauksissa korostui etenkin johtamisen ja organisaatiokulttuurin merkitys. Hyvän me-hengen ja kannustavan työyhteisön edellytys on, että kaikki tietävät toiminnan tavoitteet ja niiden saavuttamista tukevat toimenkuvat ovat selkeät. Tiedonkulku on avointa ja sisäinen viestintä toimii. Näihin kytkeytyy hyvä, avoin ja osallistava johtaminen. Tunnetaidot nähtiin keskeisenä edellytyksenä hyvälle johtajalle.

Kokemus kuulluksi tulemisesta ja omista vaikutusmahdollisuuksista nähtiin keskeiseksi osallisuutta vahvistavan kulttuurin luomisessa.  

”Kuunnellaan työntekijöitä, se on kaikkein tärkein asia. Työntekijät ovat oman työnsä asiantuntijoita. Kuulluksi tullut työntekijä on motivoitunut työntekijä. Viedään työntekijöiden ideoita, kehitysehdotuksia ja toiveita myös eteenpäin.”

Vastauksissa korostettiin myös sitä, etteivät osallistaminen ja osallisuus ole synonyymejä. Osallisuuden saavuttaminen edellyttää kaikkien työyhteisön jäsenten osallistamista, avoimessa vuorovaikutuksessa tapahtuvaa kuulemista ja kuulluksi tulemista. Hyvän ja toimivan johtamisen ohella tarvitaan osaamisen kehittämistä sekä ylipäätään riittävästi aikaa vuorovaikutukselle. Työyhteisössä vallitseva osallisuuden tunne muodostuu ja vahvistuu, kun työyhteisön jäsenet puhuvat keskenään ja kuuntelevat toisiaan arjessa.  

”Annetaan aikaa kehitystyölle ja ymmärretään, ettei kehitystyö etene jossain sivulla vapaa-ajalla, vaan vaatii vuorovaikutusta, aikaa ja yhteisiä hetkiä.”

Kyselystä saatiin myös konkreettisia kehittämisehdotuksia, jotka antavat arvokasta näkökulmaa työpaikkojen arjesta. Kehittämiseen kannustaminen luo ilmapiiriä, jossa jokainen tuntee panoksensa tärkeäksi.  

”Osallistavia menetelmiä on paljon ja keinoja myös. Nostetaan haasteet ja kehittämisasiat pöydälle yhteiseen keskusteluun säännöllisesti. Lisätään yhteisöohjautuvuutta. Luodaan kehittämisen kulttuuria. Aloitetaan pienin askelin ja kokeillaan, kerätään kehittämisideoita. Annetaan lupa epäonnistua ja juhlitaan onnistumisia. Uskotaan, että kaikissa ihmisissä on potentiaalia ja kaikilla on näkemyksiä siitä, miten omaa työtä ja työpaikan yhteisiä toimintoja voisi tehdä järkevämmin ja paremmin.”

Osallistamisessa ja keinovalikoiman kehittämisessä iso rooli nähdään olevan myös monipuolisella viestinnällä, joka ei tyydy tiedottamaan, vaan kutsuu vuoropuheluun.

Moninaisuuden hyödyntäminen keskiössä

Osallistamisen haasteita kuvaavissa vastauksissa nostettiin esiin sitä, kuinka erilaisia työpaikat, työntekijät ja työn tekemisen tavat voivat olla. Lisäksi motivaatiotekijät vaihtelevat ihmisten välillä. On myös luonnollista, että toisille osallisuuden tunne on tärkeämpää kuin toisille. Meillä ihmisillä on erilaisia tapoja ja mahdollisuuksia osallistua yhteiseen keskusteluun. Saimme myös kommentteja, joiden mukaan osallistaminen, osallistuminen ja osallisuuden tavoittelu voivat tuntua työläältä ja turhauttavalta. Osallisuutta edistettäessä onkin tärkeää huomioida ihmisten erilaiset vahvuudet ja oppimistyylit, jotta jokainen pystyy ja haluaa osallistua tasavertaisesti työyhteisön kehittämiseen.

Vastauksissa huolta kannettiin varsinkin nuorista, ylipäätänsä eri ikäisistä ja eri taustaisista työntekijöistä sekä työttömistä. Moninaisuus ja sen hyödyntäminen työpaikoilla on eittämättä keskeinen asia, kun puhutaan osallisuudesta, kaikkien osaamisen saamisesta käyttöön, heti rekrytoinnista lähtien.  

”Erilaisten ihmisten vahvuuksia korostamalla ja työn muotoilemista niin, että vahvuuksia pääsee hyödyntämään. Jokaisella on kykyjä ja vahvuusalueita, huomioidaan ne ja kunnioitetaan ja nostetaan niitä esiin.”  

Osallisuus osana strategiatyötä

Työelämän strategiatyötä ohjaavassa visioluonnoksessa puhumme muun muassa siitä, kuinka työelämään osallistuminen innostaa ja siitä, miten kaikki työ ja kaikkien työn tekeminen on arvokasta. Osallisuuskyselyyn saadut kommentit vahvistavat käsitystä teeman tärkeydestä sekä syventävät ymmärrystä osallisuuden kokemuksesta sekä sen kehittämismahdollisuuksista.  

Suuri kiitos siis vielä kerran reagoinneista! Joukkoon kuulumisen tunne luo meille merkityksellisyyden tunnetta ja se puolestaan saa meidät ponnistelemaan yhteisten asioiden eteen. Osallisuuden vahvistaminen on tärkeä valinta hyvinvoinnin ja tuottavuuden lisäämiseksi työelämässä.

Strategiatyö pureutuu seuraavaksi monimuotoisuuden teemaan. Siirry vastaamaan monimuotoisuutta koskevaan avoimeen kyselyyn. Tutustu Työelämän kehittämisstrategian tekemiseen ja materiaaleihin.

neuvotteleva virkamies Antti Närhinen, työ- ja elinkeinoministeriö
​​​​​​​erityisasiantuntija Kalle Lautala, sosiaali- ja terveysministeriö