Suomi ja EU vahvistavat Euroopan asemaa puolijohdealan globaalissa arvoketjussa

"Mitä syvemmälle digitalisaatio ulottuu koko yhteiskuntaan, sitä suuremmaksi puolijohteiden ja sirujen tarve kasvaa. Ne ovat globaalin teknologiakilpailun ydintä. Ilman kehittyneitä mikrosiruja moderni talous ei pyöri. Puolijohteet ovat siten keskeisiä yhteiskunnallisten muutosten mahdollistamisessa. EU:lla ja Suomella on tässä tekemisen paikka", kirjoittaa ylijohtaja Juhapekka Ristola kolumnissaan.

Aasia dominoi noin 75 prosentin markkinaosuudella puolijohteiden valmistamisessa. Sirujen maailmanlaajuisen kysynnän arvioidaan kaksinkertaistuvan vuosien 2022–2030 aikana ja ilman lisäinvestointeja Euroopan asema maailmanlaajuisessa arvoketjussa heikkenee entisestään. Puolijohdesiruja käytetään myös kriittisessä infrastruktuurissa, kuten tietoliikenneverkoissa, minkä vuoksi riippuvuus EU:n ulkopuolisista toimittajista voi olla riski turvallisuudelle. 

Tämä on tausta sille, miksi yhdeksän EU-maan muodostama puolijohdekoalitio, Suomi muiden mukana, valmisteli yhteisen julkilausuman sitoutumisesta puolijohdealan kehittämiseen sekä näkemyksistään uudistettavan EU:n siruasetuksen (EU Chips Act) tavoitteiksi ja prioriteeteiksi. Kaikki jäsenmaat hyväksyivät julkilausuman ja EU:n kilpailukykyministerit luovuttivat sen komissiolle syyskuussa. 

Julkilausumalla ilmaistaan jäsenmaiden yhteinen tahtotila päivittää EU:n siruasetus (Chips Act) siten, että se nykyistä tehokkaammin edistää Euroopan puolijohdealan ekosysteemin kasvua ja kilpailukyvyn vahvistumista erityisesti arvoketjun kriittisimmissä osissa. 

Suomen vahvuudet: erikoistuminen ja tutkimus

Suomessa toimii noin 90 puolijohdealan yritystä, jotka työllistävät 7 000 ihmistä ja tuottivat 1,6 miljardin euron liikevaihdon vuonna 2022. Massatuotannon sijaan Suomen teknologiset vahvuudet ovat erikoissovelluksissa kuten MEMS (mikroelektromekaaniset järjestelmät), kvantti- ja radiotaajuussiruissa sekä siruihin integroitavissa fotoniikan komponenteissa sekä sirujen materiaali- ja prosessiteknologiassa.

Myös TEM:n ja ministeriön ohjaamien erityistehtäväyhtiöiden virastojen tulee toimia nykyistä vahvemmin ja yhtenäisemmin hallitusohjelman mukaisesti kasvun edistämiseksi korkean teknologian saralla. Edellytykset tähän ovat hyvät ja vaikuttavaa työtä on jo tehty pidemmän aikaa. Hallinnonalan toimijoiden välistä yhteistyötä myös toiminnan painopisteiden valinnassa tulee kuitenkin lisätä entisestään. Uuden toimintatavan omaksuminen edellyttää myös ministeriöltä ennakkoluulotonta omistajan tahtotilan kristallisointia.

Olemme lähteneet aktiivisesti mukaan jo käynnistyneisiin, EU:n yhteisiin puolijohde-ekosysteemiä hyödyttäviin hankkeisiin. Euroopan nk. siruyhteisyritys Chips JU hyväksyi huhtikuussa 2024 ensimmäiset rahoitettavat sirupilottilinjat, joissa yritykset voivat kehittää ja kokeilla uusia puolijohdeteknologioita. Suomessa Tampereen yliopiston yhteydessä toimiva Suomen siruosaamiskeskus FiCCC (Finnish Chips Competence Centre) toimii porttina eurooppalaiseen osaamiseen ja pilottilinjoihin. Suomessa TEM ja Business Finland vastaavat kansallisen rahoituksen osuudesta. 

Teknologian tutkimuskeskus VTT on mukana neljässä konsortioissa ja hankkeessa. VTT keskittyy suomalaisiin vahvuuksiin mm. radiotekniikassa, kehittyneissä pakkausteknologioissa, uusissa muistiteknologioissa sekä integroiduissa fotoniikkapiireissä. VTT koordinoi Suomessa myös valmistelussa olevaa kvanttiteknologian pilottilinjaa. Tampereen yliopisto on mukana Italian johtamassa konsortiossa, joka keskittyy ns. wideband gap -valmistusteknologiaan, jolle nähdään tulevaisuudessa entistä suurempaa kysyntää mm. tehoelektroniikka- ja radiotaajuuspiireissä

Teknologiateollisuus ry:n puolijohdetoimialaryhmän valmistelema Siruja Pohjolasta -strategia tähtää puolijohdeteollisuuden liikevaihdon kolminkertaistamiseen vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteena on rakentaa kilpailukykyinen ja kasvava sektori, joka tukee Euroopan teknologista suvereniteettia. Suomi panostaa T&K-yhteistyöhön, osaavan työvoiman kehittämiseen ja strategisten investointien houkuttelemiseen.

Business Finland tukee strategian kasvutavoitetta ja kannustaa The Chips Campaign -kampanjallaan suomalaisia mikroelektroniikka-, fotoniikka- ja kvanttiteknologia-alan toimijoita kunnianhimoisiin ja verkostoituneisiin T&K-hankkeisiin, jotka avaavat ovia eurooppalaisiin arvoketjuihin. Lupaavimpiin hankkeisiin voi saada kansallista Business Finlandin ja/tai EU:n rahoitusta.

Kaikille eurooppalaisille puolijohdehankkeille tulee olla yhteistä, että ne edellyttävät eurooppalaisten yritysten pyrkivän markkinasegmenttinsä voittajiin globaalisti. Tai niin tulee olla ainakin suomalaisten mukaan lähtijöiden osalta. Mikään vähempi ei riitä, koska markkinat ovat globaalit.

Juhapekka Ristola, TEM:n Innovaatiot ja yritysrahoitusosaston ylijohtaja