Suomi mukaan EU:n vetyhankkeeseen – tavoitteena hillitä ilmastonmuutosta ja lisätä teollisuuden kilpailukykyä
Suomi osallistuu vetytalouden EU-hankkeeseen. Tavoitteena on vauhdittaa teollisuuden siirtymää puhtaan vedyn tuotantoon ja käyttöön sekä vedyn uusien käyttökohteiden kehittämistä. Tämä auttaa osaltaan saavuttamaan Suomen tavoitteen hiilineutraalista yhteiskunnasta vuoteen 2035 mennessä.
Suomi allekirjoitti aiheesta julistuksen yhdessä 21 muun EU-valtion ja Norjan kanssa 17.12.2020. Käytännössä hanke tarkoittaa, että suomalaisilla yrityksillä on entistä suuremmat mahdollisuudet osallistua vetytalouden luomiseen Euroopassa.
EU rakentaa vedyn roolia teollisessa murroksessa
Julistuksella kannatetaan ns. IPCEI-hankkeen perustamista vetytalouden ympärille ja määritellään hankkeen puitteet. Hanke on osa Euroopan komission vetystrategian toimeenpanoa. IPCEI on lyhenne sanoista Important Project of Common European interest (Euroopan yhteistä etua koskeva tärkeä hanke). IPCEI-hankkeita koskee erillinen, kevyempi valtiontukisäännöstö, jonka mukaan valtio voi tukea yrityksiä normaalia joustavammin. Suomi tekee myöhemmin Euroopan komissiolle valtiontuki-ilmoituksen rahoitusehdoista.
EU:n vetyjulistukseen osallistuvat maat sitoutuvat vetytalouden luomiseen Euroopassa. Julkistuksen on allekirjoittanut 23 maata, jotka ovat Suomen lisäksi Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Luxemburg, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro.
– Tulemme olemaan Euroopan eturintamassa uudistamassa teollisuuttamme. Valinnoissa onnistuminen edellyttää myös mittavia panostuksia tutkimukseen ja kehittämiseen. Hankkeilla lisätään työllisyyttä ja kilpailukykyä ja ennen kaikkea uudistetaan teollisuutta ja liikennettä vähäpäästöiseksi, sanoo EU-maiden vetyjulistuksen Suomen puolesta allekirjoittanut elinkeinoministerin valtiosihteeri Kimmo Tiilikainen.
Vety tukee hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymistä
Pyrkimys hiilineutraalisuuteen mullistaa tulevaisuudessa energiantuotannon, teolliset prosessit, asumisen ja liikenteen. Sähkön käyttö moninkertaistuu ja sähköä tuotetaan suuria määriä alueilla, joissa on luontaiset edellytykset mittavalle uusiutuvan energian tuotannolle.
Sähköä voidaan konvertoida vedyksi niin sanotuilla elektrolyysereillä. Vedyn käytöllä voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä energiateollisuudessa, metalliteollisuudessa, kemianteollisuudessa, metsäteollisuudessa sekä liikenteessä. Vety tullaan tuottamaan päästöttömästi ja vetyä voidaan käyttää isojen energiamäärien siirrossa ja varastoinnissa. Vety on myös raaka-aine. Vedyn avulla voidaan valmistaa päästöneutraaleja liikennepolttoaineita vaikkapa lentoliikenteen tarpeisiin.
Suomi tarvitsee tulevaisuudessa vetyosaamista oman teollisuuden hiilidioksidipäästöjen hallintaan. Teollisuudenaloista erityisesti kemianteollisuus ja sementtiteollisuus tarvitsevat vetyä prosessien päästöjen vähentämisessä. Vetyä tarvitaan sekä fossiilisten että biopolttoaineiden tekemiseen.
Lisätiedot:
neuvotteleva virkamies Janne Peltola, TEM, p. 029 504 7095
teollisuusneuvos Timo Ritonummi, TEM, p. 029 506 4798
Head of EU Collaboration, Reijo Munther, Business Finland, puh. +358 50 557 7827
Head of Industry, Cleantech, Invest In, Markku Kivistö, Business Finland, puh. +358 50 486 2704
European Clean Hydrogen Alliance
Manifesto for the development of a European “Hydrogen Technologies and Systems” value chain